Väinö Kuukka Maailman menoa liikkuvalla alustalla

Vapaaehtoinen maanpuolustus on jämptiä toimintaa

Minulla on vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa toimiva ystävä. Hän suunnittelee ja perustaa harjoituksen. Hän tulee ensimmäisenä harjoitukseen, jo tunteja ennen muita tai edellisenä päivänä. Suunnittelun hän on aloittanut kuukausia aikaisemmin tai yleisraameiltaan jo edellisenä vuonna.

Isoimmissa harjoituksissa on yli 400 maanpuolustustaitojen harjoittelijaa. He tarvitsevat aika paljon kalustoa. Niinpä ystäviä on pakko olla useampia.

Osa on Puolustusvoimien johtamia vapaaehtoisia harjoituksia. Kaikissa harjoituksissa on nollatoleranssi alkoholiin nähden. Viikkosuunnitelma on tiukka: löysäilyyn ei ole aikaa.

Puolustusvoimien kertausharjoituksissa on myös hyvin tiukat varomääräykset. Millään tavoin alkoholi ei kuulu asiaan.

Oikeilla kertausharjoituksilla, olivat ne vapaaehtoisia tai käskettyjä, ei ole juuri tekemistä lehdistössä tapetilla olleen vapaaehtoisten karaokeharjoituksen kanssa, joka on pidetty Lemmenjoella ilmavoimien hupimajalla.

Jarmo Huhtanen kirjoittaa selventävästi Puolustusvoimien yhteiskuntasuhteista (HS 12.1.) Ilmavoimien vapaaehtoiset harjoitukset ovat saaneet kyseenalaista mainetta, koska Karjalan lennoston entisen komentajan epäillään syyllistyneen palvelusrikokseen harjoituksessa, missä ei väki ollut kuivin suin.

”Lemmenjoen vapaaehtoiset harjoitukset ovat enemmän yhteistoimintatilaisuuksia, joissa pidetään yllä yhteiskuntasuhteita”, prikaatinkenraaali Mikkonen sanoo Huhtasen haastattelussa.

Tuskin kansa on muuta olettanut. Sosiaalinen media on ollut pullollaan irvailua ilmavoimien erikoisjoukoista, joihin kuuluvat muiden muassa papit, kunnanjohtajat, toimitusjohtajat ja toimittajat. Porukka rahdataan Lapinmajalle ilmavoimien kuljetuskoneella.

Ehkä kaikkia lohduttaa tieto, että konetta käytetään matkan aikana harjoitusmaalina. VIP-väki ei juhlinut turhaan.

En ihmisten posliinivarpaita sure, vaan jotain muuta. Yksi ilta majalla nousee jättimäisiin mittoihin maassa, jossa sentään on oikeaa rikollisuutta. Karjalan lennosto hoiti Baana 17 harjoituksen ja sen jatkoksi Ilmavoimien pääsotaharjoituksen Ruska 17. Syksy uudelle komentajalle oli takuulla kiireinen.

Upseerien jaksamisesta on ollut keskustelua. Kansainvälisten tehtävien lisääntyminen tuskin on lisännyt henkilöresursseja.

Suomen ilmavoimat on osoittanut olevansa sellaisessa hapessa, etten suosittelisi kohtaamaan tositilanteessa. Meidän pitää olla ylpeitä siitä kehitystyöstä, jota Jarmo Lindberg, Kim Jäämeri, Sampo Eskelinen, Markus Päiviö ja monet muut ovat vuosia olleet tekemässä.

Vanhentuvalla kalustollakin he ovat ponnistelleet menestyksellisesti. Konekaluston uudistamisen tarve on ilmeinen.

Lennoston komentajan esimies joutui myös tutkintaan, koska hän on töpänneen esimies. Ilmavoimien komentaja ei hae enää uralleen jatkoa.

Koska uuden kaluston kauppaa käydään ihan oikealla rahalla, tulevat yhtiöiden lobbarit tekemään monia rumia temppuja vielä. Nyt pitää olla jäitä hatussa ja keskittyä olennaiseen.

Yhteiskuntasuhteet ovat tärkeä asia. PV ei toimi ilmattomassa tilassa, erillään kaikesta muusta. Näin pienessä maassa ja tässä sijainnissa maanpuolustus on koko kansan yhteinen ponnistus tai sitten maanpuolustusta ei ole. Koko yhteiskunnan rooli maanpuolustushengelle on tärkeä. Tuskin kaikista silmäätekevistä noheviksi sotilaiksi on, mutta jokaisella kansalaisella on suurimman onnettomuuden kohdatessa oikeastaan tehtävä, vaikka keskeisimmät operatiiviset asiat kuuluvat ammattilaisille ja heidän kouluttamilleen sijoitetuille. Ei meinaan siivoaminen loppuisi kesken. Sen verran olen käynyt maissa, joissa on mennyt rumasti suurvaltojen oltua siellä niin sanotusti hyvän hyvyyttään.

Ei pieni kansa koskaan oikeastaan itsenäisyydestään taistele, vaan elämästään.

Vapaaehtoisia harjoituksia järjestävä ystäväni lähtee aina viimeisenä portista myöhään sunnuntai-iltana. Hän on muutaman vuorokauden muonittanut, valvonut, käskenyt, kiertänyt, hoitanut lääkintää, ratkaissut tilanteita, kotiuttanut reserviläiset ja kerännyt kaluston, suojavaatetuksen, aseet ja palauttanut ajoneuvot.

Hän ja ne sadat muut reserviläiset menevät seuraavana aamuna töihin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Sotaharjoituksissa voidaan nykyisen ohjesäännön mukaan nauttia alkoholia yksikön johtajan luvalla. Tämä on näköjään johtanut ilmeisiin ongelmiin mm. Lemmenjoella.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005963037.html

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Kansainvälisten harjoitusten lisäännyttyä voi olla vaikeaa pitää nollalinjaa, kun kaikilla muilla huolto tuo Budweiserit paikalle. Normaalisti sellainen, jolla ei ole yliherkkyyttä alkoholiin, voi juoda saunan päälle operatiiviset oluet.

Sotilas ja viina on huono yhdistelmä ja suomalainen sotilas ja viina on vielä sitäkin huonompi, ainakin jos katsoo Petroskoin 1941, Kajaanin 1942 ja Tornion 1944 joitakin tapahtumia syvällisesti.

Tässä Lemmenjoen jutussa on myös ihan omat muuttujat.

Minä en ole nähnyt tällaista touhua kuin ehkä joskus 1980-luvulla. Tosin silloin kukaan ei kielinyt.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Jos kansainvälisten sotaharjoitusten tähden alkoholin käyttöä ei voida kieltää, niin niistä täytynee pitkässä juoksussa luopua. Seuraavien vaalien jälkeen alkanee myös Puolustusvoimissa kuivempi kausi.

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset