Väinö Kuukka Maailman menoa liikkuvalla alustalla

Poliitikkojen tie päästövähennyksiin voi olla helppo

Kannattaa lopettaa kiistely ilmastonmuutoksen syistä ja päättää torjuntakeinoista. Tarvitaan vahvaa poliittista johtamista. Sipilän idea kaikkien puolueiden yhteistyöstä on hyvä.

Poliitikkojen pitää lopettaa vaalikoneinformaation kaltaisten lähteiden mielipidepelkääminen. On järjetöntä kysyä, mitä mieltä jostain toimesta ollaan, jos on käytettävissä näistä mielipiteistä riippumattomia kylmiä faktoja. Ne saa tiedeyhteisöltä ja realistisen toteuttamistavan saa teknologiayhteisöltä. Sen jälkeen tarvitaan kaupallisteknologinen puoli. 

Tiedeyhteisön pitää olla ensisijainen. Toisesta päästä ei lähdetä realismi edellä, kun kyse on energiatulonsiirroista. Se on valtava kakku.

Poliitikoilta vaaditaan kylmäpäisyyttä. He eivät saa jäädä riitelemään keinoista. On tehtävä yksinkertaisia viiltoja eikä saa hämätä miljoonilla artikkeleilla ja lobbareilla. Puristetaan oleelliset kohdat tosi lausekkeiksi. Jos ydinvoimaa saa rakentaa lisää ja sähkö on hiilivapaata, sähköauto on ratkaisu. Muuten ei.

Tuotteille ja laitoksille on laskettava nettoarvo koko elinkaaren mukaan valmistusvaihe ja hävittäminen mukaan lukien.

St1:n Mika Anttonen sanoi, että tarvitaan tiedeyhteisön objektiivinen näkemys siitä, mitkä ovat kustannustehokkaita keinoja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Hänen mukaansa olemme tällä hetkellä satsaamassa toimiin, jotka eivät oikeasti juuri vähennä päästöjä. Saman asian kuulee myös teknillisistä korkeakouluista.

Poliitikkojen on myös rehellisesti kerrottava kansalle, missä määrin hölmöissä silmänkääntötempuissa on kyse siitä, että Suomelle EU määräsi 39 prosentin tavoitteen. Puolalle, jolla olisi oikeasti kiristettävää, EU määräsi seitsemän prosentin vähennystavoitteen. Me olemme harvoja maita, jotka olemme vähentäneet päästöjä jo vuoden 2016 tasotusta ennen, toisin kuin suurin osa maista. Viro vain lisää päästöjä.

Se on nieltävä.

Mikäli tekojen tasolla tehdään oikeita juttuja, kansa hyväksyy ne. Kertokaa peruste oikein.  Loppujen lopuksi kansa tietenkin odottaa, että globaali ongelma ratkaistaan globaalisti. 50 000:n ekvivalenttitonnin kääpiö ymmärtää kyllä paikkansa maailmassa.

Suomalainen tietää jo sen, että kun hän ostaa oikeastaan mitä vain, vaikkapa Bauerin jääkiekkomailan tai älypuhelimen, Kaukoidästä se kuljetetaan ja vieläpä meritse. Jopa eurooppalainen kanavainaa saattaa matkustella ympäri maailmaa pakattavana ja jalostettavana ja palata takaisin kotikauppaan kotimaisena. Raskas liikenne siirtää kontteja...

Ovatko päästöt silloin ostajan vai myyjän hiiltä?

Globalisaatio tuo vaurautta ja elintasoa ja on vaarassa hukuttaa meidät. Realistisin globaali ratkaisu löytyy markkinamekanismien kautta tai sitten ei löydy. Päästökauppa ja hiiliverotus ovat keinoja.

Vaikka Linkola on oikeassa, hänen ehdotuksensa eivät ole realistisia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Tarkoitatko nyt sitä luonnollista ilmaston jatkuvaa muutosta vai sitä ihmisen aihauttamaksi väitettyä pienenpientä osaa?

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Vain ihmisen jälkeä.Luonnon omat syklit ovat toimiemme ulkopuolella.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Muutama tieteellinen fakta mittaus-aineistoista ym. asiaan liittyvää.

Ihmiset helposti seuraavat ns. hajautettua mittausaineistoa ilmastonmuutoksesta, jonka luotettavuutta on vaikeaa kvalifioida. Aineistot ovat hyvin usein ristiriitaisia, poiketen toisistaan lähes päinvastaisesti.

Itse luotan lähinnä NASA:n ja ESA:n kontribuutioon NOAA:n ohella, sekä biokemisti prof. Ralph Keelingin tekemiin reaali-aikaisiin mittauksiin. Toisaalta, koska minulla on ollut kokemusta mm. NASA:n ja ESA:n kanssa tehdystä yhteistyöstä, se on omiaan lujittanut luottamustani heihin.

Havaintoja voi tehdä myös silmämääräisesti ja ne jotka ovat syntyneet 50 - luvulla ja heidän vanhempansa hyvin muistavat, minkälaiset lumipeitteet silloin olivat. Nyttemmin saamme odottaa lumen tuloa vähintään kuukauden ellei pari myöhässä. Tämä on ollut trendi jo pitkän aikaa. Maapallo lämpenee, se on kiistattomasti osoitettu. Itse asiassa on aika turhaa enää spekuloida asteen kymmennyksillä.

On myös selkeästi osoitettu, kuinka ilmakehän hiilidioksidi-pitoisuus on globaalisti lisääntynyt muutosnopeudella, joka ei ole luonnollista. Tunnetusti hiilidioksidi absorboi ja luovuttaa pitkä-aaltoista maasta emittoituvaa ir-säteilyä.

Alla geokemisti prof. Ralph Keelingin suorittamia tutkimuksia (Keeling curve) ja hänen tulkintansa, miksi hiilidioksidi-pitoisuus lisääntyy.

https://scripps.ucsd.edu/programs/keelingcurve/201...

Päästövähennykset eivät välttämättä ole helppoja, mutta eivät myöskään mahdottomia. Kehitys kehittyy.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Noihin silmämääräisiin havaintoihin liittyen, 83-vuotias Pohjanmaalla asuva tätini muistaa 50-60 luvuilta alkukesäisen hallan ollen säännönmukaisuus heidän kotitontillaan ja kasvi- sekä puutarhassaan.

Hiljalleen ovat alkukesän hallat harvinaistuneet ja nyt niitä ei ole ollut enää aikoihin.

Monen iäkkään havainnot kertovat juuri tuota mainitsemaasi lumipeitteisyyden heikkenemistä pitkän ajan kuluessa kuten myös kirpeiden -30 ... -40 degC pakkaskelien yhä harvinaisemmiksi käymistä.

Omassa lapsuudessani 80-90 luvuilla synnyinkunnassani pelattiin kaukalopallon puulaakisarjaa avojäällä tyypillisesti marraskuun lopusta maaliskuun alkuun. Välillä toki leudompien kelien vuoksi jouduttiin otteluohjelmaa rukkaamaan.

Ainakaan 15 vuoteen ei moisen sarjan järjestäminen ole enää onnistunut. Täytyisi pelata hyvin tiiviisti lähinnä tammi-helmikuun kylmempinä viikkoina, mahdollisesti joulukuun loppupuoliskolla osin myös.

CO2:n merkittävän lisäyksen ilmakehässä aiheuttaman todennäköisen kontribuution lisäksi yksi seikka ihmisen tehollisesti ~50-70 vuoden aikana mukanaan tuomista muutoksista tahtoo aina unohtua:

Olemme mallinnuskielellä puhuen tuoneet ilmakehään (biosfääriin) fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman muodossa uuden, lämmittävän lisätermin, jonka sisältämä voimalaitosten, liikenteen jne. (ympäri maailman)yhteen laskettu lämmitysteho on nykyisellään lähempänä 10 % siitä tehosta, jolla biosfäärimme vihermassa keskimäärin energiaa yhteyttämisprosessin kautta sitoo (jäähdytysvaikutus).

Ihmehän se hiukan olisi, mikäli edellisen suuruinen lisälähdetermi ei biosfäärin termodynaamisessa tasapainossa ja siihen liittyvissä prosesseissa kuten ilmakehävirtauksissa mitenkään näkyisi.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

"Havaintoja voi tehdä myös silmämääräisesti ja ne jotka ovat syntyneet 50 - luvulla ja heidän vanhempansa hyvin muistavat, minkälaiset lumipeitteet silloin olivat. "

Havaintoja on monenlaisia, -50 luvulla eläneet muistaa varmasti sen että hämeessä oli -50 luvulla peräti 5 mustaa joulua, -30 luvulla myös viisi mustaa.
2000 luvulla niitä oli vain kaksi, niin se ilmasto muuttuu.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

"-50 luvulla peräti 5 mustaa joulua, -30 luvulla myös viisi mustaa.
2000 luvulla niitä oli vain kaksi, niin se ilmasto muuttuu."

Kyllä, kertoo termodynaamisten systeemien, eritoten biosfäärin yhdestä piirteestä eli voimakkaista vaihteluista.

Erikseen lumen satamiseen tarvitaan matalapaine ja pakkasen puolella (< 0 degC) oleva lämpötila. Enemmän ehkä kannattaakin joulukuun yksittäisten päivien sijaan tarkastella pidempien jaksojen kuten vaikkapa mainitsemieni talvien ja alkukesien kokonaiskuvaa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva
Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä

Näinkö mennään, kuten Euroopan komissio ehdottaa? (Lehdistötiedote):

"Uusi biotalousstrategia kestävälle Euroopalle

Bryssel 11. lokakuuta 2018

Komissio on tänään esittänyt toimintasuunnitelman Euroopan yhteiskuntaa, ympäristöä ja taloutta palvelevan kestävän ja kiertoon perustuvan biotalouden kehittämiseksi.

http://europa.eu/rapid/press-release_IP-18-6067_fi...

Edellä olevassa linkissä: - - "EU rahoittaa jo kestävien, osallistavien ja kiertoon perustuvien biopohjaisten ratkaisujen tutkimusta, demonstrointia ja käyttöönottoa. Tähän on osoitettu 3,85 miljardia euroa EU:n nykyisessä rahoitusohjelmassa Horisontti 2020." - -

---

Jotenkin minusta tuntuu, että EU ilmastonmuutoksen torjumiseen tarkoitetulla valtavalla rahasäkillä yrittää hitsata rakoilevaa EU:ta yhtenäisemmäksi. EU-vaalit on tulossa jne...

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Mitatut lämpötilat ovat virtuaalitodellisuutta ihmeellisempiä. Kuva Ilmatieteenlaitoksen talvitilastosta.

https://screenshotscdn.firefoxusercontent.com/imag...

Kertokaa nyt että mikä mättää kun en löydä tostakaan mitään kiihtyvyyttä lämpötilassa. Ainoa mitä tosta voi päätellä on se että tuleva talvi voi olla ihan minkänlainen tahansa ja se on silti "normaali" .

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Olisi oikeastaan aika ihmeellistä, mikäli biosfääriin tai erikseen Suomen tai sen jonkin alueen ilmastoon (pelkistetysti termodynaamisen systeemi) liittyen pelkästään yhden muuttujan tyypillisesti hyvin suuria vaihteluita sisältävällä aikasarjalla / sen kuvaajalla voisi epäillyn muutoksen todentaa, etenkin kun biosfäärin prosesseihin liittyvät aikavakiot ovat suuria.

Lisäksi tuokaan aikasarja ei ole riittävän pitkä, jotta suurella varmuudella trendi tulisi esiin. Mutta pientä kasvutrendiä ~1990-luvun alkupuolelta eteenpäin ainakin itse olen näkevinäni.

Ja asteen kymmenysten ... max. asteen parin kasvuista keskilämpötiloissa (nykykehityksellä) on lähinnä ennustettukin ilmastoraporteissa. Jos Suomen osalta on ennustettu edellistä suurempaa, siitä en sitten tietoinen ole ollutkaan.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Taalas kuitenkin on saarnannut jo vuosia että meillä lämpenee eniten ja nopeiten, se on todella omituista että sitä ei mittauksissa kuitenkaan näy.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta

Suosittelen Lehtistä ihan ensimmäiseksi opettelemaan, mitä keskilämpötilalla ja mitä vuosikeskilämpötilalla tarkoitetaan. Virtuaalimaailmassa elävät voivat tulkita asioita omalla tavallaan, mutta Ilmatieteen laitos tekee mittauksia edelleenkin vain reaali-maailmassa.

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-m...

Mitä tulee 50 -luvun näköhavaintoihin, ne ovat todellakin todisteita myös reaali-maailmasta lumen määrien vähenemisenä näihin päiviin ja joka on seurausta lämpötila-gradienttien kasvusta. Tällä yksinkertaisella esimerkillä voisi muistuttaa niitä, jotka eivät usko ennen kuin näkevät.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Pistä esiin sellainen käppyrästö joka näyttää kiihtyvän lämpenemisen tässä maassa, fmi datahan on vapaasti käytettävissä.
Sodankylän vähälumisin talvi on -30-31 ja eniten lunta on ollut -99-00 talvella. Myös -50 luvulla on ollut lunta paljon ja vähän mutta ne todistaa vain sen suuren vaihtelun.

Käyttäjän HannuSinivirta kuva
Hannu Sinivirta Vastaus kommenttiin #12

12. Juurihan laitoin kaipaamiasi "käppyröitä", jotka osoittavat kiihtyvää lämpenemistä Suomessa.

Lumen määristä ja talven pituudesta sekä lämpötiloista, tulee tehdä havaintoja 1950 - luvulta aina tähän päivään, kuten 1950 - luvulla jo eläneet ovat tehneet. Yksittäiset otannat sieltä täältä eivät todista trendeistä yhtään mitään.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"mitkä ovat kustannustehokkaita keinoja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. "

Nää on kyllä hyviä..

Entä jos ne ei olekkaan kustannustehokkaita,jätetäänkö tekemättä?

Paljon puhutttu ilmastonmuutos mahdollisena katastrofina on absoluuttinen. Siinä ei ole rahalle sijaa. Siksi on melko yhdentekevää miettiä maksaako se paljon vai ei koska raha ei ole rajallinen resurssi.

Viimeisenä ihmisenä tällä pallolla on tietty helkkarin mukava pitää tukkua rahaa kädessä ja muistuttas itseään,että onneksi en tuhlannut silloin kaikkea.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset