Väinö Kuukka Maailman menoa liikkuvalla alustalla

"Suomi on tarina" on vaarallinen metafora

En usko järisyttävään sosiaalisen median kautta tehtävään vaalivaikuttamiseen Suomessa. Syy siihen on karmea.

Sitä ei täällä tarvita mihinkään.

Markku Mantila kertoi Ilta-Sanomien tekemässä hienossa haastattelussa, että informaatiovaikuttamisen huolestuttavin päämäärä on pyrkimys tuhota kansallinen tarina. Keinoja ovat julkiseen mielipiteeseen, yksilöiden käyttäytymiseen ja päätöksentekoon vaikuttaminen niin, että kohde muuttaa käyttäytymistään halutuksi ja tekee itselleen haitallisia päätöksiä.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005854663.html

Mantila on oikeassa käytettävästä keinosta, mutta äänestäjiä tämä koskee aika vähän. Kyse on yläportaan vaikuttamisesta. Kun yläportaan vaikuttamisessa onnistuu, muuta ei tarvita.

Pitäisi enemmän miettiä, miten valiokuntiin vaikutetaan. Esimerkiksi maakauppalain uudistamista puuhattaessa (kansanedustaja Kymäläisen lakialoite vuonna 2013) saimme ensin nähdä suuren innostuksen, ja sitten joku käski jotain. Seuraavaksi saimme seurata reaaliajassa kertomusta lakiehdotuksen ”venäläisvastaisuudesta” puolen eduskunnan suulla. Pietarilaissuomalaisen yhteistyöverkosto Bizkonin narratiivia jakoi huomattava osa kokoomuksen kansanedustajista: muiden muassa Sanni Grahn-Laasonen ja Alexander Stubb profiloituivat voimakkaasti vapaan kaupan ja ystävyyden virkistävällä alttarilla. MOT-ohjelma oli jo paljastanut Bizkonin hämäryyden, mutta se oli kuin huutavan ääni korvessa. Asia nousi esiin vasta 2016-2017, kun Lykov jäi kiinni rahanpesusta ja nyt uudelleen Airiston Helmen tapauksessa.

101 kansanedustajaa oli allekirjoittanut Kymäläisen aloitteen. Sitten alkoi kuhina, tarinateollisuus ja äkillinen nimien pyyhkiminen. Joku käski.

Lopulta lakialoitteen etenemisen valiokunnassa torppasivat Anne Holmlund, Stefan Wallin, Mikael Jungner, jäsen, Arja Juvonen, Johanna Ojala-Niemelä, Aino-Kaisa Pekonen, Jaana Pelkonen, Arto Pirttilahti, Kristiina Salonen, Jani Toivola, Kari Tolvanen ja Peter Östman.

Tuolloin oli Maidanin tilanne kiristymässä. Pelättiin, mikä viesti annetaan. Yksi Suomeen istutettu sitkeä tarina onkin, ettei pidä mennä karhun pesälle ronkkimaan.

Tarinoilla tuntuu olevan kansanedustajia ja heidän äänestäjiään heilutteleva rooli, mutta määräänsä pitemmälle siitä ei ole. Yleensä jaetaan empatiaa tai vähän mustamaalataan, luodaan pitkiä kertomuksia ikään kuin inhimillistäen asioita tai tehdään toisia epäinhimillisiksi. Emme puhu pankkiirista, jolta on 30 miljoonaa dollaria kateissa ja tyhjiä kiinteistöjä tärkeän linkin vieressä, vaan pietarilaisesta lääkäristä, joka haluaa mökillä saunoa ja tuo kolikoita paikalliseen Siwaan.

 

Suomi ei ole tarina

 

Pidän Suomen näkemistä kertomuksena vaarallisena a priori. Metaforaan sisältyy postmoderni ajatus, että Suomi on vain teksti, jota voidaan tulkita uudella tavalla ja muuttaa kulloisenkin kertomuksen ja näkökulman mukaan. Metafora ”Suomi on tarina” on sama kuin "Tarina on Suomi" eli sisäänrakennetusti heikko.

Faktat kestävät paremmin. Me olemme asuneet täällä kauan. Heimoina, fyysisesti, laillisesti ja lopulta itsenäisesti Itsenäisyytemme raskain ponnistuksin lunastaen. Antakaa ideoiden tulla konkretiaksi, ja me emme anna tätä mistään hinnasta. 

Tarinoiden muuttaminen me-hengeksi ei onnistu. Kun joku kertoo, että me menimme "Euroopan unioniin" ja "me teimme sitä ja tätä", unohdetaan se 49%, joka oli eri mieltä. Ei mitään kädenojennusta.

Se on vaarallisinta pitemmän päälle.

Historiallisten faktojen muuttaminen uusilla tarinoilla ja kyseenalaistuksilla on luonnollisesti merkittävässä roolissa. Siksi koulutus on aina ollut suoran vaikuttamisen kohteena. Ei se Tampereen tiedotusopin laitokseen jäänyt eikä 1970-luvulle. Virkanimitykset ja professuurit ovat avainasemassa.

Usein joku tavoitetila on osa ”tarinaamme”; se on joku kokonaan tai melkein saavutettu asia. Demokratia, tasa-arvo, konsensus ja koulutus ovat aitoja vahvuuksiamme, ja niistä on pidettävä kiinni. Ei meillä ole hätää, jos faktat ovat kunnossa. Faktat pilaavat aina hyvän tarinan.

Täydellisyyteen on silti matkaa. Se pitää hyvässäkin höpöttämisessä muistaa.

Hihhuli ei saa sanamaalailuissaan otetta tasapainoisesta ihmisestä, jonka elämänasiat ovat kunnossa ja jolla on kaikki syyt olla tyytyväisiä. Tunnetuimmat kotimaiset trollit ovat varsin himmeitä eikä heidän määränsä ole hirmuinen. Toki voi ajatella, että hekin ovat jääneet narratiivien uhriksi, ovat juuttuneet kertomuksiin salaliitoista ja uusista maailmanjärjestyksistä. Siten tulee Putin ja pelastaa.

Kun katsoo itsepäisiä asetelmia tänään, herää huoli yhtenäisyydestämme. Pahempiakin aikoja on toki eletty mutta voisimme vähän skarpata, niin hallituksessa kuin ammattiliitoissakin.

Mantila uskoo somen voimaan propagandassa, minä taas näen tarinoiden ja suoran vaikuttamisen (talousvaikuttaminen, lobbaus) voimaan eduskunnassa, suoraan yläportaassa. Niin käsittämättömiä stooreja yhteiskunnan tukipylväiltä tulee Twitterissä ja haastatteluissa. Olisi outoa, jos entinen valtion viestintäjohtaja ei olisi tätä nähnyt, mutta ehkä hän joutuu jättämään jotain työnsä vuoksi kertomuksen varjonpuoleen.

Luonnollisesti ääniä voi yrittää kanavoida somevaikuttamisella. Sitä ennen valittu tarina kuitenkin jo mättää oikeastikin. EU-ihanuus onkin pakolaisvyöry, työllisyyden nostaminen onkin tuottavuuden nostamista heikompaan asemaaan asetettavan duunarin kustannuksella jne.

Jos makaamme tarinoiden varassa, parempi kertomus korvaa omamme. 

 

Laillisuus on suurin yhteiskunnallinen voimamme

 

Viime päivinä on puhuttu kansainvälisestä talousrikollisuudesta ja rahanpesusta. Sitä pitää vastustaa laillisuuden aseella eikä propaganda-aseella. Tarina- ja vastatarina-asetelma ei saisi merkitä siinä mitään.

Nykypäivän turvallisuutemme kivijalka on laillisuus. Eräs pietarilainen sanoi minulle, että Suomea suojelee parhaiten se, että täällä jää aina kiinni. Jari Aarnio jäi lopulta kiinni, Lykov jäi kiinni, Melnikovin sakki jäi kiinni.

Kuntien johtajia ja kehitysjohtajia ei rankaise kukaan. Suomeen on perustettu suuri määrä toimimattomia yrityksiä ja vastapainoksi Venäjälle on viety tietoa suurvaltaa kiinnostavista suomalaisyrityksistä, yliopistoista ja puolustushallinnosta.

Bizkon sitoutti kohdekaupunkien virkamiesjohtoa. Yhteistyössä aktiivisesti toiminut Jyväskylän kokoomustaustainen kaupunginjohtaja palkittiin mitalilla, jonka luovuttivat Venäjän turvallisuuden, puolustuksen ja lainvalvonnan akatemia (ABOP). Akatemian muodostavat neuvostoaikaisen tiedustelupalvelun KGB:n entiset upseerit.

Kotkan kehitysjohtaja kehui Bizkonia vuonna 2013 ja oli siitä ylpeä.

Näihin hönöilyihin vaikutetaan parhaiten, kun laki näyttää avoimesti, mistä on kysymys.

Suomen oikeustoimi on avainasemassa. Jos maakauppalaki olisi järkevä, mahdollisuudet olla aivan konkreettisten tärkeiden paikkojen iholla heikkenisivät. Hybridisodankäyntiin tuotavia perheitä ihmiskilpinä ei voisi laittaa ihan paalupaikoille. 

Olen melko varma siitä, että jos asia uudelleen tulee pöydälle, eduskunnassa alkaa jälleen tarinavaihe. Joku sen tuottaa, ja se joku on raha. Usein likainen raha. Myös oikeuspoliittisen yhdistyksen kautta voi vaikuttaa. Oikeuspoliittisen yhdistyksen (Demla) perustajien taustalla olivat neuvostoliittolaiset tahot, ja se nojasi voimakkaasti kansandemokraattiseen liikkeeseen. Nyt toiminta on usein ihmisoikeuksien puolustamista. Kyse on usein viime kädessä vieraan valtion toimijoiden ihmisoikeuksista.

Tiedustelulakien säätämisen torpedoimiseksi tai ainakin vesittämiseksi Demla tulee nousemaan väkevästi esiin. Sen toimijat vaikuttavat perustuslakitulkintojen kautta.

Joskus he ovat oikeassa.

Eniten tarinoita kertovat journalistit. Parhaat heistä ymmärtävät kertomuksen sisältämät vaarat (uskottava fiktio) ja etsivät faktoja. He tutkivat ja tarkastavat. Toiset kuitenkin kertovat surutta tunteisiin vetoavia stooreja vaikuttaakseen maailmankuvansa mukaisesti. Se muistuttaa kirjallisuuden naturalismia. 

Naturalismilla saatiin aikaan yhteiskunnallista muutosta. Ei se hukkaan mennyt. Yksi tunnetuimmista naturalisteistamme oli Minna Canth. 

Lukijan ongelmaksi jää yhä lisääntyvien tarinoiden ja uutisten erottelu.

Suomi ei kuitenkaan ole tarina. Se on maata, järviä, ihmisiä, laillisuutta. Kokonainen valtiomuoto. Pronssikaudella oli ensimmäinen asutus ja historiaa piisaa. Tutustukaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Hyviä oivalluksia Kuukalta.

Linkitän vielä uudelleen Anne Applebaumin ansiokkaan kirjoituksen Puolan ja Unkarin luisumisesta oligarkiaan, jossa demokratia on saatu valtaklikin omaan käyttöön nujertamalla vapaa media ja etenkin alistamalla oikeuslaitos vallanpitäjien työkaluksi.

Vapaa ja riippumaton oikeuslaitos on se kivijalka, jonka varaan kaikki muu hyvä voidaan rakentaa.

https://www.theatlantic.com/magazine/archive/2018/...

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Ja tuolla Donald Tusk sanoo (vihdoin) ääneen sen, mitä itse olen useamman vuoden ajan yrittänyt saada tuotua esille: Venäjä käy loputonta aseetonta sotaa demokratioita vastaan. Moista ei yksikään suomalainen poliitikko uskalla edes mielessään ajatella.

https://www.politico.eu/article/donald-tusk-poland...

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Mielenkiintoinen "tarina" :)

Oikeasti, uutta ajateltavaa antoi. Käsittelet fundamentaalisen tason ilmiöitä ja prosesseja ymmärrettävästi ja avaavasti.

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Kirjoituksesta tuli hyvin pitkä, vaikka yritin ottaa vain oleellisen. Voisi lisätä vielä, että 16 kokoomuksen kansanedustajaa halusi uuden lain. Vasemmistoliitto kokonaisuudessaan oli vastaan ja vain yksi vihreä puolesta, kun nimiä kerättiin. Juttu kuitenkin painottuu kaupallisuuteen heikkona kohtana näissä asioissa.

Käyttäjän heikkitoivonen kuva
Heikki Toivonen

Pidemmät virkkeet sekä pidemmät kirjoitukset ja analyysit ovat some-aikakaudella käyneet harvinaistumaan, älyllisyyden tappioksi kenties, ikävä kyllä.

Olen täysin samaa mieltä, että ihmiset ja koko yhteiskunta pääsisivät niin paljon helpommalla kun vain tilanteessa kuin tilanteessa jaksaisimme huolehtia oikeudenmukaisuuden ja laillisuuden toteutumisesta.

"Economy will follow, successfully".

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset