Väinö Kuukka Maailman menoa liikkuvalla alustalla

Tekoälymystö ei heiluta ihmisyyttä ja sivistystä

 

Korkea-arvoinen brittiupseeri ennusti 1800-luvulla, että koska on keksitty niin hirvittävä ase, konekivääri, sodat tulevat mahdottomiksi käydä.

Vuonna 2000 tulevaisuudentutkija kertoi mediassa, että seuraavilla vuosikymmenillä töitä on eniten odontologeille, koska minikokoiset puhelimet asennetaan hampaisiin eikä tarvitse enää kantaa kännyköitä. Maailma näytti rakentuvan IT-buumin ja toisaalta puhelinteknologian varaan. Futuristit innostuivat.

Nyt intoillaan täsmälleen samalla tavalla, vaikka odontologit onkin haudattu ennusteista.

Jaakko Lyytinen kysyy, onko humanismilla enää sijaa (H.S. 22.4.2018).  Hän on tutkinut eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raporttia, jossa humanistisista tieteistä tai sivistyksestä ei ole merkkiäkään. Lyytinen kirjoittaa: ”Filosofia? Nolla osumaa. Kielitieteet? Ei mitään. Koneet kääntävät, robotit kokkaavat. Tekoälypsykologit hoitavat ahdistusta. Etäoppimismentorit, moni­älykkyysorganisoijat ja osaamispoluttajat korvaavat opettajat ja professorit. Sana historia viittaa enää historiatietoon, tietotekniseen termiin.”

Raporttia, jossa ”simulointi”, ”pelillistäminen” ja ”itsenäisesti katsottavat videot” korvaavat perinteisen opetuksen, on ihailtu julkisuudessa, kirjoittaa Lyytinen.  Ne jotka taputtavat käsiään, ovat innoissaan siitä, miten tutkintojen tilalle tulevat ”yksityisiin mikrotutkintoihin liittyvät sertifikaatit”. Lyytinen huomaa, miten raportin mukaan tutkimukset julkaistaan tulevaisuudessa heti luonnoksina, ennen vertaisarviointia.

Ei tulevaisuudentutkija väärin tee kirjoittaessaan tieteisfiktiota ja luodessaan maailmaa. Se on heidän tehtävänsä. He eivät tee itse innovaatioita, mutta seuraavat opetusteknologiaväkeä, kuten 18 vuotta sitten puhelinväkeä ja muotoilevat tulevaisuudenkuvia.

Erilaisilla raporteilla on heiluteltu kansanedustajia ja ministereitä. Jälkikäteisarvioinnissa into tuntuu suorastaan nololta. Jyrki Katainen julisti vuonna 2008, että Suomi tarvitsi 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa vuoteen 2020 mennessä täyttämään räjähtävää työvoimapulaa ja korjaamaan huoltosuhdettamme.

Omia suosikkejani ovat kaikki tietotekniikan kehitykseen liittyvät ennusteet. 1960-luvulla kerrottiin tarvittavien tietokoneiden määrä väärin. Eräässä keskustelua herättäneessä ennusteessa maailmaa hallittaisiin muutamilla keskustietokoneilla, mutta jo seuraavalla vuosikymmenellä kehitetty mikroprosessori toikin PC:t kotitalouksiin. Oikea innovaatio sotki jälleen aikaisemmat vuosikymmenennusteet.

Innovaatioita tekevät humaanit teknologit eivätkä konsultit.

Ihminen on se, joka pysyy. Ei humanismi ole kehityksen jarru, vaan se on kaiken pohjalla. Tekoälymystö kulkee teknologia edellä. Kyse on pohjimmiltaan joukkoliikkeestä, halusta ratsastaa konformistisesti hiukan tekaistujen muotien aallonharjialla. Siinäkin on jotain liikuttavan inhimillistä, vaikka kyse on silkasta keskinkertaisuudesta..

Teollisuusneuvos Pentti Viita oli vuosikymmenet suomalais-neuvostoliitolaisen teollisuuskaupan keskiössä. Hän mietti hiljaisesti suomalaista ihmistä ajan poliittisten muotien takana, tulevaa väkisinkin muuttuvaa aikaa, ja teki isoja humaaneja tekoja Kirkon Ulkomaanavun parissa. Kun kysyin eräältä Valmetin päälliköltä, millainen insinööri on hyvä, hän vastasi, että ensin pitää osata oma kieli, jotta voi rakentaa sen pohjalta muiden kielten osaamista syvällisemmin ja kulttuurisesti, sitten tuntea historiaa, jotta tietäisi miksi asiat ovat tapahtuneet, kuten ovat tapahtuneet. Seuraavaksi pitää tuntea olosuhteita ja maantiedettä, sitä mihin eri puolilla uskotaan, jotta tietää, miten heidän ajattelunsa ja filosofiansa on kehittynyt. Tämän jälkeen pitää opetella matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa loistavasti mutta pohjalla on aina oltava muu lukutaito ja ymmärrys, jota sanotaan sivistykseksi.

Koska teknologia tehdään ihmisille, pitää tuntea ihminen.

Tutkiskelu ja konsulttipuhe harhauttavat, ja konsultit etsivät helppoja juttuja. Teknologian ammattilaiset taasen ovat usein hyvin humaaneja ja syvällisesti ajattelevia ihmisiä. He haluavat ihmisille hyvää elämää. Heillä on loistava huumori, jonka aikaansaannoksia voi tutkia Äpy- tai Julkku-lehdistä mutta myös arkielämässä. ”Tehdäänkö nopeasti vai tehdäänkö tietokoneella”, sanoivat it-hemmot naureskellen jo kauan sitten, kun konsultit myivät johtajille toinen toistaan jäykempiä ja turhempia järjestelmiä.

Slush-ystäväni sarjayrittäjä Ilkka O. Lavas pyörittää komppanian kokoista väkeä sovellusmaailman konkreettisten palvelujen parissa. Ilkka tekee paljon töitä, mutta nyt hän lähti Intiaan. 16 motoristia ja yrittäjää ajaa Intiasta Suomeen puhuen Intiassa ja Nepalissa tyttöjen kouluttamisesta ja lukutaidosta. Samalla he yrittävät saada matkaa seuraavia ihmisiä lahjoittamaan järjestöille.

Konkreettista palveluteknologian osaamista ja ruohonjuuritason koulutusvientiä. Tätä on todellinen humanismi. Tekoja.

Oikea humanisti on kuin tieteiskirjallisuuden pioneeri Jules Verne. Hän julkaisi teoksensa Maasta Kuuhun (ransk. De la Terre à la Lune) vuonna 1865, yli sata vuotta ennen kuin sinne mentiin. Yhdysvaltalainen sukellusvene  ajoi elokuussa 1958 pohjoisnapajäätikön ali Tyyneltämereltä Atlantille. USS Nautilus sai nimensä Jules Vernen vuonna 1870 liikkeelle lähteneen fiktiivisen sukelluslaivan kunniaksi.

Todelliset teot tekee lukutaitoinen ja mieleltään sivistynyt väki.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tärkeää ja hyvää pohdintaa, suurkiitos.

Ennustettu kehitys tuo toisaalta tarvetta pohtia yhä enemmän asioita mm moraalin kannalta. TedTalkeissa on hyvä esitys asiasta:

Machine intelligense makes huma moral more important, Zeynep Tufekci

https://www.ted.com/talks/zeynep_tufekci_machine_i...

Toinen erityisesti tuota tietokoneisiin liittyvä esitys käsittelee sitä kuinka katsomalla ihmisten käyttäytymistä voidaan dataa paremmin usein ennustaa teknolgista keghitystä. Esimerkkinä mm Nokia harhaan meno kosketusnäytön kanssa.

The human insights missing from Big data, Tricia Wang

https://www.ted.com/talks/tricia_wang_the_human_in...

Ovat ab vartin viedoita, joten ei lyhytjännitteisille.

Hienosti todettu tuo: "Konkreettista palveluteknologian osaamista ja ruohonjuuritason koulutusvientiä. Tätä on todellinen humanismi. Tekoja."

HC-teknologiauskovaiset kuten taloustieteilijätkin unohtavat usein pehmeämmät tieteet pohtiessaan tulevaa, mutta kuten nuo esitykset kertovat ollaan myös jossain määrin herätty näihin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset