Väinö Kuukka Maailman menoa liikkuvalla alustalla

Toomas Hendrik Ilveksen pintapuolinen käsitys

 

Viron entinen presidentti Tomas Hendrik Ilves kirjoitti, että Natoon ei niin vain liitytä, jos kriisi on päällä. Tämä on itsestään selvä asia. Helmut Kohl ei olisi halunnut Baltian maita Natoon edes hyvän sään aikana juuri siksi, että hän laski niistä tulevan vielä suuren ongelman.

Merkel ja Sarkozy eivät halunneet Georgiaa ja Ukrainaa samasta syystä, mutta ilmoittivat julkisesti, että ne ”tulevat Natoon joskus”. Näihin maihin tuli sittemmin konkreettisia ongelmia.

Jotta emme jäisi Liberan varaan, on varmaan paikallaan vilkaista, mihin maahan Nord Stream II –putken toinen pää on menossa, ja tehdä sen jälkeen pikaisia arvioita Saksan kannasta vaikkapa Suomen jäsenyysprosessiin. Yhdysvaltojen viesti on selvä. Se on tyytyväinen siihen, että Suomi Euroopassa hoitaa oman tonttinsa. Puolustusliitto hyötyisi Suomesta nimenomaan suhteessa ongelmallisen Baltian puolustamiseen, ja toisaalta Suomi hyötyisi päästessään itse pöytään miettimään yhteisiä turvallisuusratkaisuja. Yhdysvaltain nykyhallinnon ajatukset Euroopasta aina Kaukasukselle kulkevasta status quo -turvallisuusstruktuurista tulevat merkitsemään eniten. Kaikki ajatuspajatyö siellä viittaa kissingeriläiseen ratkaisuun.

Ilveksen kirjoitus on heilahteleva. Katkeruus paistaa, kun hän esittää, miten suomalaiset jarruttelivat Viron itsenäistymistä. Hän pitää nopeista tulkinnoista ja suhtautuu asioihin tunteella. Hienoon tekstiin tulee sivupolku ja pintapuolinen historiakäsitys.

Pitäisikö meidän suomalaistenkin suhtautua tunteella? Pitäisikö Ilveksen asenteen loukata henkilökohtaisella tasolla? Isosisäni oli vapaaehtoisena ajamassa bolševikit ulos Virosta vuonna 1919, ja 20 vuotta myöhemmin Viro antoi Neuvostoliiton perustaa maahansa tukikohtia. Näistä tukikohdista pommikoneet tulivat nopeasti Helsingin ylle 30.11.1939. Sen jälkeen Viro menetti itsenäisyytensä 50 vuodeksi.

Oli toisenlaisia virolaisia. Suomi sai salaa tiedustelutietoa Virosta muutamilta rohkeilta sotilailta. Se pelasti ihmisiä. Jatkosodassa Suomen avuksi tulleita Viron poikia makaa Malmilla suuri joukko sankarihaudoissa.

Harvoin järkevä toiminta on suun pieksäntää, propagandaa ja Twitterin mölyä. Viron ensimmäinen presidentti Lennart Meri oli tekojen mies. Hän myös kiitti Suomea ja teki sen monta kertaa. Tuoreeltaan.

Koivisto salasi määrätietoisen avun Virolle. Itsenäisyyttä kohti pyrkivälle Virolle ohjattu apu verhottiin kulttuuriyhteistyöksi. Koivisto puhui kovia sanoja, mutta Suomen päätös auttaa Viroa oli tehty kulisseissa jo kolme vuotta aiemmin.

Viro oli antanut suvereenisuusjulistuksensa, ja Suomessa pienessä piirissä sovittiin, että Viron itsenäisyyspyrkimyksiä tuettaisiin mahdollisimman paljon. Idänpolitiikan takia ei saanut kuitenkaan näyttää siltä, että tukijana olisi Suomen valtio.

Suomi (ks. ed. linkki) rahoitti Tuglas-seuraa, suomalaista Viron-kulttuuriyhdistystä, jonka toimipisteestä Helsingin Mariankadulla tuli Viron epävirallinen ulkomaanedustusto ja tukikohta. Sinne perustettiin Viron kulttuuripiste.

Siellä työskenteli Viron ensimmäiseksi presidentiksi noussut Lennart Meri niinä päivinä, kun Moskovasta tuli tieto vallankaappauksesta elokuussa 1991. Viron kulttuuripistettä johti Kulle Raig.

Olin kauan sitten Tallinnassa suomalaisen opettajaseurueen kanssa. Meille piti lyhyen esityksen kirjailija Ülo Tuulik. Hänen puheensa ydinsisältö oli selkeä: ”Suomen silta pelasti Viron.”

Jotenkin tuoksahtaa, että Ilveksen kirjoitus (josta iso osa koskee Ruotsia) liittyy enemmän Baltian etuihin kuin Pohjolan etuihin. Toki edut voidaan yhdistää tarkoituksenmukaisella tavalla, mutta se työ tehdään työpöydällä ammattilaisten kanssa.

Nato-asian ajamiseen tarvittaisiin yksinkertaisesti pientä sivistämistä siitä, mitä Nato on ja mitä se ei ole. Kaikki ylenmääräinen paisuttelu siitä, miten Venäjä on uhka ja miten hirveän suomettunut on Suomi ja vieläpä historian todella ohut julkisuuteen tarkoitettuihin lausuntoihin liittyvä tulkinta ovat luotaantyöntävä paketti. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset