Väinö Kuukka Maailman menoa liikkuvalla alustalla

Oikein tehty soteuudistus pelastaa hyvinvointivaltion

 

Sote on Suomen tärkein sisäpoliittinen kysymys. Toivon vain, että ratkaisuissa ei tehdä pelkän bisneksen tai aluepolitiikan vuoksi isoa vahinkoa pitkälle aikavälille.

Muistan, miten opettajaksi opiskelevana vuonna 1993 sain Ratakadulla kuulla ennusteen lasten- ja nuorten psykiatriaan ja pitkiin terapioihin tehtyjen lama-ajan leikkausten vaikutuksesta seuraavalla vuosikymmenellä. Laskimme, että insinööriajattelijoiden "medikalisaatio" tulee jumalattoman kalliiksi nuorille ja sen kautta yhteiskunnalle. Aikajanaksi arveltiin 10-15 vuotta. Ja niin ennuste toteutui kouluampumisineen, syrjäytymisineen ja työkyvyyttömyyksineen. Tuli täydellinen nettotappio yhteiskunnalle.

Medikalisaatio oli säästökeino. Koettiin, että huumattu hirvi jaksaisi paremmin työelämässä ilman burnoutia ja siten säästettäisiin valtavasti sote-kustannuksissa. Kelan suunnitteluryhmiin päästettiin televisiopsykiatri (lääkäri), joka ei koskaan ollut tehnyt kliinistä terapiaa. Helpointa oli säästää pitkissä terapioissa, joten päätettiin, ettei koskaan ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus, kun kävisi ratkaisukeskeisen intensiivikurssin ja ottaisi lääkkeitä. Tai ottaisi lääkkeitä.

Nettotappio siitäkin tuli. Sama psykiatri, joka ohjasi Kelan halvempaan lyhytterapiaan, perusti itse lyhytterapioihin erikoistuneen yksikön.

Lobbarit nostivat kepin nenään mitä järjettömämpiä kvasitieteellisiä kirjoja, joissa oli ”raikasta” ajettelua, joka poisti kaiken syyllisyyden erityisesti vanhemmilta.  1990-luvun suurimmat muodit tulivat Yhdysvalloista, missä Prozac aloitti uuden ajan. Vuosikymmenen yksi suosituimpia (ja järjettömimpiä) teoksia oli Judith Harrisin Kasvatuksen myytti, jonka Art House julkaisi suomeksi parin vuoden kuluttua. Mutta siitä tuli suosittu.

Lääketehtaiden valta mielenterveysalalla sementoitiin.

Nyt puhutaan jälleen säästöistä, joita sotella saataisiin. Minulla ei ole mitään syytä uskoa, etteivätkö sosiaali- ja terveysmenot vain kasvaisi, jos ihminen ei ole muuttunut.

Silti jotain pitää tehdä

Maamme ongelmat ovat laajalle väestönosalle maksetuissa tuissa, joihin ei nykyisessä mitassa riitä rahaa. Ongelmat eivät ole rikkaiden päässä, koska he eivät niitä tukia saa. Hallitus haluaa tehdä päätöksiä siellä, missä ongelmat ovat.

Kun köyhää kiusataan, parannetaan mahdollisesti työllisyyttä ja parhaimmillaan kärsimys on väliaikainen. Talouden nousu toisi mahdollisuuden taas jakaa hyvinvointia. On aivan toinen kysymys, tapahtuuko sitten näin.

1990-luvulla luvattiin palauttaa koulutukseen se, mikä vietiin. Pankkien piti maksaa siitä, että ne pelastettiin. Pankkituki maksetaan kansalle takaisin, uhosi Esko Aho. Mutta pankit alkoivat rahastaa palvelumaksuilla ja potkivat väen nettiin, ja nyt ne edelleen rahastavat entistä suurempia palvelumaksuja siltä kansalta, joka maksoi pankkituen, mutta joka ei kuulemma tuo konttoriin kuin hiekkaa.

En ihmettele, että on olemassa kansanosa, jonka luottamus viranomaisiin ja hallitukseen on todella heikko, tutkimusten mukaan kehitysmaatasolla. Kyse on viheliäisestä ongelmasta. Suomalainen yhteiskunta on todella ankara juuri kaikkein heikoimmille. Esimerkiksi asumiskustannuksiin - vuokralaisiin - tehtävät päätökset iskevät juuri tähän väestönosaan. Vuokrien nostajana kunnostautuvat muiden muassa ammattiliitot VVO:n bisneksen vetäminä.

 

Pitkän matematiikan kurssi

 

Sote olisi tärkein, koska sosiaalibyrokratia on tavattoman monimutkainen, tehoton ja kallis.

Jos tehostaminen tyssää EK:n ja ammattiyhdistysten ja puolueiden edunvalvontaan tai aluepolitiikkaan, rajut pakkoleikkaukset jäävät ainoaksi nopeaksi tieksi. Mikä taas tulee pitemmän päälle kalliiksi.

Koko Suomen vuosimenoista sosiaali- ja terveysmenot ovat lähes puolet. Siinä, missä koko sisäasiainministeriön hallinnonala poliiseineen ja rajavartijoineen saa vaivaisen yhden miljardin (ja on Puolustusvoimien lisäksi ainoa, joka toteutti viime vuosien vaaditut sopeuttamiset), sosiaali- ja terveysministeriö käyttää 11,5 ‒ 12 miljardia Kelan, Valviran, THL:n, STUK:n, Fimean jne välityksellä. Tämä osa sotesta on vain valtion hallinnonalan kuluja. Koko valtiomme vuosibudjetti on vain n. 53 miljardia ja siitäkin joka vuosi kymppi on velkaa.

Valtiolla on tuloja, mutta ne eivät riitä menojen kattamiseen. Jos riittäisivät, velkaa ei otettaisi.

Kuntien pelkät terveysmenot ovat 19 ‒ 20 miljardia joka vuosi. Sote-menoihin menevä prosentti kunnilla vaihtelee, mutta se voi olla yli puolet kaikista verotuloista Tehostaminen on välttämätöntä - mutta sen ei tarvitsisi olla raakoja suunnittelemattomia pitkän aikavälin nettotappion tuottavia nipsaisuja vaan poliitisen yhteissuunnittelun tulos.

Siksi sote. Mutta se on tehtävä oikein.

Hyvinvointivaltio on pelastettavissa tehostamalla. Sen tuhoaminen aloitettiin surkealla matematiikalla ja johtamisella vuosia sitten.

Nyt pelätään, että poliittinen edunvalvonta pilasi tämänkin yrityksen jälleen kerran. Toisaalta propaganda on niin lujaa, että harva pysyy perillä tosiasioista.

Mustaan aukkoon ne rahat ainakin nyt menevät.

 

Tutkijat eivät kyenneet selvittämään sote-rahavirtoja

 

THL:n tutkijat Timo T. Seppälä ja Markku Pekurinen selvittivät sosiaali- ja terveyshuollon rahavirtoja. Johtopäätökset olivat karut. Ensinnäkin, järjestelmä oli niin monimutkainen, että tehtävä epäonnistui pohjatietojen puuttuessa. Koko järjestelmä on vaikeasti hallittava musta aukko, jossa on opittu reilusti rahastamaan ja salaamaan joka portaassa:

Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä on hyvin monimutkainen ja paikoin vaikeasti hahmotettavissa. Rahoittajatahojen runsas määrä ja lukuisat reitit, joiden kautta koko järjestelmään käytettävissä oleva rahamäärä kanavoituu palvelujen tuottajille, tekee rahoitusjärjestelmän vaikeasti hallittavaksi ja ohjattavaksi. Monimutkainen ja paloittain rakentunut rahoitusjärjestelmä luo sekä palvelujen järjestäjille että tuottajille monin paikoin yhteiskunnan hyvinvoinnin maksimoinnin suhteen epäsuotuisia kannusteita optimoida toimintaansa tavalla, joka heikentää palvelu- ja rahoitusjärjestelmästä saatavaa kokonaisetua. Rahoitusjärjestelmän selkeyttäminen helpottaisi kannustimien olemassa olon läpinäkyvyyttä sekä hallintaa ja yksinkertaistaminen loisi tälle mahdollisuuden. Rahoitusjärjestelmää virtaviivaistamalla on todennäköisesti mahdollisuus parantaa merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaistaloudellista tehokkuutta.

Rahoitusjärjestelmän hallittavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi tarvitaan selvästi nykyistä yksityiskohtaisempaa tietoa sekä koko sosiaali- ja terveydenhuollon että yksittäisten palvelukokonaisuuksien rahoituksesta. On vaikea suunnitella sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistamista jos olennaisia pohjatietoja nykyisen rahoitusjärjestelmän rahavirroista puuttuu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

En ole asiantuntija, mutta oletan Suomen terveydenhuollon kriisiytyvän ja kustannusten kasvavan hallituksen sote-mallin seurauksena.

Terveydenhuollon ohjasten tulisi olla julkisella taholla ja yksityisten tahojen vain apureina. Kepun maakunnat ovat tarpeettomia.

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Myös itse uskon kustannusten kasvavan soten seurauksena ja ajavan terveydenhuollon katastrofaaliseen tilaa. Uskon myös että se tehdään tahallaan ja suunnitellusti, tarkoitus on rapauttaa terveydenhuolto ja siirtää siellä liikkuvat miljardit yksityisille tahoille, jotka vievät voitot pois maasta, maksamatta niistä lainkaan veroja.

Hallitus ja eduskunta tulisi hajoittaa samantien, koska hallituksella ei ole kansalaisten mandaattia toimia. Nykyinen hallitus on petoshallitus.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

"Sama psykiatri, joka ohjasi Kelan halvempaan lyhytterapiaan,
perusti itse lyhytterapioihin erikoistuneen yksikön." Niinpä.

Terveydenhuollossa kuten lähes kaikilla julkisen sektorin toimialoilla on valtavirtauksena palvelujen ulkoistaminen, yksityistäminen, markkinavetoistaminen.

Osa (huom. sentään vain osa) lääkärikunnasta on oppinut tuon rahastusreitin jo viimeistään 1990-luvulla. Pidetään muodollisesti kiinni keskussairaalan tai terveyskeskuksen turvallisesta virasta ja hyödynnetään siitä saatava takuuansio. Toiminnan pääpaino ja kehityksen dynamo kuitenkin suunnataan yksityisvastaanotoille, joilla tulotasoa voidaan merkittävästi kasvattaa. Samalla päästään kiinni potilasvirtojen ohjailuun innovatiivisella ja ansainnan kannalta 'järkevällä' tavalla.

Sittemmin yksityisyrittäjyydestä ja markkinameiningistä on lääkärien työsaralla onnistuttu aikaansaamaan varsinainen hyve. "Hyveen" tuottavuutta ja yksityistaloudellista houkuttelevuutta on aikaa myöten tehostettu väljähköjä verojärjestelyjä sallimalla. Viime vaiheessa lääkärit ovat ryhtyneet monien muiden ammattikuntien tavoin perustamaan raskaamman sarjan yhtiömuotoisia operaattoreita. Kehityksen tuloksena ovat nykyiset soteveturit; monikansalliset verovaroja nielevät moolokin rahastuskidat, joiden rinnalla kunnallisten reliikkien pitäisi pystyä kilpailemaan.

Hallituksen tulisi vakavasti miettiä, onko järkevää lietsoa tulevaan yhä markkinavetoisempaan järjestelmään niitä rajallisia verovaroja, joiden riittävyys jo nyt on huolestuttavan alhaisella tasolla.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Ihan oikein sanot, Väinö, "hyvinvointivaltio on pelastettavissa tehostamalla"

Tehostamalla ja ihmisten vapaaehtoisen osallisuuden kautta voimme säilyttää Suomen hyvinvointivaltion kantokyvyn.

Tutustu "Aidosti palkitseva aktiivimalli" -kansalaisaloitteeseen, joka kerää allekirjoituksia yötä päivää netissä:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2810

Tustustu tästä kansalaisaloitteemme sisältööön ja perusteluihin:

Me kaikki tämän kansalaisaloitteen allekirjoittajat vaadimme, että tämän kansalaisaloitteen perusteella ryhdytään valmistelemaan työttömille ns. "Aidosti palkitsevaa aktiivimallia" eduskunnan 19.12.2017 hyväksymän HE 124/2017 lakiesityksen tilalle.

1.1.2018 voimaan astuneen HE 124/2017 mukaan työttömältä vähennetään 4,65 % työttömyysturvasta, jos hän ei osoita aktiivisuuttaan työmarkkinoilla esityksessä vaaditulla tavalla: se ei aidosti kannusta ja palkitse työtöntä.

Me, tämän kansalaisaloitteen laatijat ja allekirjoittajat, yhdessä vaadimme HE 124/2017 kumoamista, ja esitämme puolestamme, että kumotun aktiivimallin tilalle vahvistetaan "Aidosti palkitsevan aktiivimallin" mukainen laki, joka antaisi sen saman 4,65 % lisäyksenä aktiiviselle työttömälle työttömyyskorvausta korottaen, jos hän työllistyy joko palkkatyöhön tai sovittuun vapaaehtoistyöhön tai muuten osoittaa aktiivisuuttaan HE 124/2017 mukaisesti.

Näin "Aidosti palkitseva aktiivimalli" olisi ihmisarvoa turvaava ja aidosti palkitseva oikeudenmukainen malli kaikille niille, jotka tämän uuden aktiivimallin motivoimina työllistyvät tai muuten aktivoituvat.

Työttömyysturvan 300 euron suojaosuuteen ei tule kuitenkaan kajota tässä yhteydessä.

"Aidosti palkitsevassa aktiivimallissa" tulisi yhdeksi aktiivisuuden osoitukseksi hyväksyä jo hyväksyttyjen HE 124/2017 lakiesityksessä esiteltyjen tapojen lisäksi se, että työtön tarjoaa apuaan vapaaehtoisesti oman lähiomaisen, esimerkiksi kotona asuvan vanhuksen, tai oman lähinaapurinsa avuksi oman kunnan sosiaalitoimen hyväksymin perustein. Myös pienimuotoinen vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhdistystoiminnassa - tai vaikka urheiluseurassa - takaisi samat 4,65 %:lla korotetut työttömyyskorvausperusteet. Nyt tarvitaan aidosti luovia ja kannustavia osallistamisen ja osallistumisen tapoja.

Edellä kuvatulla tavalla tämä "Aidosti palkitseva aktiivimalli" paikkaisi Suomen EU-tasollakin usein arvosteltua heikkoa työttömyysturvan tasoa ja se turvaisi inhimillisellä tavalla apua tarvitsevien ihmisarvoista elämää sekä tukisi terveellä tavalla kaikkien Suomen kansalaisten omanarvontuntoa - olemmehan aidosti kaikki samassa veneessä!

Vaadimme HE 124/2017 kumoamista välittömästi, koska se rikkoo perustuslain 1 §:n 2. momenttia, jossa sanotaan muun ohella, että "Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.

Ei ole oikeudenmukaista, että Suomen työttömät ovat kuin iso koelaboratorio, jolla epäinhimillisesti testataan HE 124/2017 vaikutuksia. Suomi osallistuu perustuslain 1 §:n 3. momentin mukaisesti kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi ja nyt työttömille asetettu HE 124/2017 rikkoo tätä lakinormia ja inhimillistä oikeudentuntoa vastaan.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2810

Olemme vapaaehtoisia ja puolueettomia yksittäisiä kansalaisia, ja toivomme, että tämä aloitteemme johtaa HE 124/2017 lain kumoamiseen ja ihmisarvoisen "Aidosti palkitsevan aktiivimallin" hyväksymiseen ja yhteiskuntarauhan palautumiseen - me kaikki suomalaiset olemme sen ansainneet!

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Kiitos linkistä. Perehdyn toki aloitteeseen lähipäivinä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset