Väinö Kuukka Maailman menoa liikkuvalla alustalla

Euroopan valmius nykyisessä maailmantilanteessa on luvattoman heikko

 

Isossa kuvassa tullaan näkemään parin vuoden sisällä, ehkä jo tänä vuonna, todella suuria muutoksia. Tilanne on Euroopan kannalta hirvittävän huolestuttava.

Venäjä on syönyt vararahastonsa. Vladimir Putinia ympäröivät omat etunsa järjestäneet silovikit ovat suojanneet hallinnon kaikilta vaihtopenkille siirrettyjen järkevien talousvaikuttajien puheilta. Maa avaa pelin joko imploosiona tai eksploosiona. Siitä ei ole sanan sijaa.

3.2.2018 Yhdysvallat linjaa lopulliset pakotteet. Tiedusteluraportti valmistuu.

Pohjois-Korean tilanne kiristyy, ja Yhdysvaltain sotavoimat on hiljalleen valmistautunut iskuun.

Eurooppaa tullaan vähintään koettelemaan uudella suurella pakolaisongelmalla. Turkki kokoaa joukkoja Syyrian rajalle ja uhoaa iskulla kurdien kimppuun ennen kuin Yhdysvaltain kokoama alueellinen voimaryhmä ehtii edes syntyä.

Eurooppa ei ole valmistautunut lainkaan. Puhutaan liirumlaarumia yhteisvastuista, kehitellään höttöistä sensuuria, kun pitäisi valmistautua lujin toimin jo vuodesta 2014 alkaneeseen sotaan, jonka ensi manööveri meidän suhteemme on ollut vaikuttaa poliittiseen asetelmaan kyllästämällä Eurooppa turvapaikanhakijoilla, saada liberaalit vetämään heitä itse ja toisella pihdillä tukea radikaalia äärioikeistoa.

Merkelin (CDU), Schulzin (SPD) ja Seehoferin (CSU) kannatus on laskussa. Saksan johtajat keskittyvät poliittisen roolinsa pelastamiseen. Uusia ratkaisuja nopeasti syntyviin ongelmiin ei tältä kolmikolta synny.

Suomessa keskitytään presidentinvaaleihin ja sisäpoliittiseen näpertelyyn. Älyllisyyden huipentumana Mikael Jungner loilottaa, miten suomi on turha kieli, ja turvapaikanhakijoita pitää palvella englanniksi. Siitähän se syvä elämänhallinta lähtee ja samalla vähinkin motiivi oppia suomea.

Afrikassa kantokyky on romahtamassa. Muistellaanpa aikaa parin vuoden taakse. Huhtikuussa 2015 EU:ssa mietittiin salakuljettajien veneiden hävittämistä ilmaiskuin Libyan rannikolla. Suunnitelmasta luovuttiin argumentilla, että reitti ehkä siirtyy toiseen maahan. Ikään kuin yhdenkään salakuljettajan kuormaa otettaisiin enää Egyptissä vastaan, jos Rafalet murskaisivat bisneksen Libyassa.

Silloin EU olisi otettu vakavasti.

Sipilän hallituksen ottaessa vetovastuun virkamiehemme olivat täysin perillä siitä, mitä tulee tapahtumaan. EU päätti avata vapaan kulun, vaikka puhui vielä pienestä taakanjaosta. 27.5. oli EU-kokous ja seuraavana päivänä 2015 Suomen kunnat saivat määräyksen valmistautua 80 000 pakolaisen hätämajoittamiseen. Mikään ei tullut yllätyksenä, tai sitten Päivi Nerg oli kuitenkin ammattitaidoton. Tässä olisi journalismille työtä, selvittää se historia.

Olen aivan varma, että Eurooppa tulee olemaan jatkossakin samanlainen, ja suurin syyllinen on Saksa ja sen sisäpoliittinen tilanne ja lisäksi ne valtavat traumat, jotka halvaannuttavat kaiken järkevän toiminnan. Eurooppa on hajanainen ja heikko. Sitä sitoo löyhä ideologia ja poutapäiviin sopivat pinta-arvot. Huonoina aikoina tarvitaan edes väliaikaisesti kovaa johtajaa. Britit ymmärsivät Churchillin arvon juuri sopivana kriisijohtajana, joka käy lujin kourin vastaan pahuutta. Sitten hän jouti mennä.

Eurooppa on kuin hintelä hippi, joka kukkapuska kourassa valmistautuu kohtaamaan Darth Vaderin.

Ei hyvältä näytä.

Suomi voi selviytyä hyvin seuraavalla tavalla.  Se pysyy tiiviisti EU:n mukana mutta samalla autonomisena ja suvereenina maana tekee kunnollisen kansallisen Mitä Jos -suunnitelman, ja kun tilanne perkelöityy, noudattaa sitä tehokkaasti ja täsmällisesti. Se tekee sen miettimättä toimittajia Twitterissä ja miettimättä populistipoliitikkoja ja sisäpoliittisia diletantteja. Siihen tarvitaan (Hemingwayta lainatakseni) kurpitsan kokoiset munat, olivat ne miehen tai naisen henkisessä voimassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka
Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Tämä on vain riskiarvio. Mikä kohta jutussa on väärin? Se tässä hirvittää. Ei nimittäin mikään.

Onneksi muuttujia on aina, ja ihanteellisessa tilanteessa palikat pysyvät kasassa. Osaltaan kyse on latentista vaiheesta, osaltaan myös liikutaan. Niitä liikkuvia sanotaan suurvalloiksi.

Jos kaikki suorat leikkavat toisensa samassa pisteessä, mitä Euroopalla on sen varalle? Mitä Suomella kansallisesti? Onko insinöörin prosessikaaviossa jotain pahan päivän varalle?

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Eikä syyttä. Euroopan ylle on kerääntymässä yhä synkempiä pilviä.
Saksa pelkää oppositiota; tarraudutaan GroKoon ja Mutti Merkeliin.
Eurooppa uskoo koheesioon, vaikka iso virta vie kohti eriytymistä.
Silti 'Alles gut'; Merkel-Schulz-Macron.....Sipilä akselin mukaan.

Afrikka pursuu väkeä, Aasiassa levottomuuksia, Amerikka eristäytyy.
Vielä kaiken 'turvallisuuden tunteen' päälle Venäjä, Venäjä, Venäjä.

Virallisen tahon optimismi kuulostaa vähitellen yhä ontommalta..
Toivotaan kaikille rauhaa, mutta pahimpaan on syytä varautua.

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Eurooppa on jäänyt tuleen makaamaan. Se on aina huono tie ulos vaikeasta maastosta.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Venäjä ei liiku mihinkään on riippuvainen europan energiatuloista.
Venäjän rikkaiden rahavarat ovat lännessä.
Olisi vain menetettävää.

Afrikkalaisilla ja muilla pakolaisilla on vain voitettavaa.

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka Vastaus kommenttiin #5

Venäjä häärää jo Bosniassa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset