*

Väinö Kuukka Maailman menoa liikkuvalla alustalla

Näkeekö hybridiosaamiskeskus vaikuttajien verkoston?

 

Maassamme on rypäle, joka jarruttelee kaikin keinoin maamme kykyä tunnistaa Suomea kohtaan suuntautuva sotilaallinen aktiivisuus. Ulkomaisten sotilas- ja tiedustelukoneistojen seuraaminen tietoverkoissa on kuuma peruna.

Kansan enemmistö ymmärtää, että kyse on siitä, miten esimerkiksi saataisiin paikallistettua taho, joka seuraa ministeriötämme verkossa. Suomi on tällä hetkellä tiedustelulainsäädännössään 15-20 vuotta jäljessä vaikkapa Ruotsia. Järkevää lainsäädäntöä yritettiin viimeksi kymmenen vuotta sitten. Silloin sen estivät Tarja Halonen ja Erkki Tuomioja.

Tuntuu erikoiselta, että oman maan turvallisuudesta huolehtimisesta tehdään jotain salamyhkäistä. Sama kansa on antanut itsestään kaiken jo kaupallisille toimijoille. Ladatessamme jonkin sovelluksen älypuhelimeemme luovutamme oikeudet puheluihin, tekstareihin, kuviin, videoihin, osoitteisiin. Aivan kaikkeen. Tuosta vain. Nyt sitten tulee joku Helsingin Sanomat ja alkaa kauhistella sitä, että Suomessa tietoverkoissa voisi toimia oma tiedustelupalvelumme.

Ei tiedustelijaa yksityinen ihminen, tavallinen kansalainen kiinnosta. Ulkomaiset tiedustelupalvelut seuraavat Suomesta lähtevää liikennettä laillisesti halutessaan. Katsokaa nyt, mihin ne kaapelit menevät ja minkä kautta. HS tietää sen oikein hyvin.

Tällä hetkellä verkossa toimivat siis kaikkien muiden maiden tiedustelupalvelut. Ulkoministeriömme tietoliikenteen vakoilusta saimme tietää ruotsalaisilta.

Toimittajat ovat huonossa asemassa. Heitä epäillään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta.

Demla on alkanut ottaa profiilia. Se on poliittinen yhdistys, ja Perustuslakiblogi on yksi sen julkaisualustoista. Martin Scheinin kirjoitti blogikirjoituksen, jossa hän moitti toimittajiin kohdistuvaa rikostutkintaa ylilyönniksi. Kirjoitus myös spekuloi vuotajalla kuin nettidekkari ja suuntaa huomiota presidentin kanslian (Halonen) avustajiin. 

Aatteellisiin juridisiin tulkintoihin en puutu. Yhdestä asiasta olen professorin kanssa samaa mieltä. Siitä vähän myöhemmin.

Mietin poliitikkoja. SDP:n nykyjohto on ollut hiljaa kuin pissi sukassa. HY:n hallituksen puheenjohtajaksi juuri nimitetyn Tarja Halosen mediaprofiili on noussut viikon ajan. Hän on (media-avusteisesti) ottanut SDP:n äänen ja kasvot samalla suvereenilla osaamisella kuin Sauli Niinistö on ottanut haltuun Suomen ulkopolitiikan.

Venäläisen uutistoimisto TASSin haastattelussa Halonen sanoi: "Tiedusteluvuoto on hyvä muistutus siitä, että kaikkien maiden pitäisi noudattaa selkeää ja varovaista tietä näissä asioissa. Uskon, että virassa oleva presidentti, eduskunta ja hallitus selvittävät tämän asian."

Tästä voi lukea, että ei saa vakoilla toisia, ei ainakaan salaa, ja että oikeusjärjestelmän sijasta poliitikot voisivat selvittää sotkun. Periaatteessa joku voisi lukea siitä uhkauksen tai vaikka neuvottelutarjouksen.

Pitäisikö taas käyttää kassakaappia?

 

Hybridiosaamiskeskus osana prosessia

 

Osaksi jupakka liittyy Suomen aktiivisuuteen länsimaiden yhteisten maanpuolustushankkeiden suuntaan. Hybridikeskus on osa tätä. Keskuksen toiminnassa on mukana 12 maata. EU ja Nato osallistuvat aktiivisesti keskuksen toimintaan.

Hanna Smith mainitsi kuvatessaan hybridikeskusta: yhteistä hybridivaikuttamista harjoittaville tahoille on se, että ne näkevät lännen kilpailijana tai vastustajana.

Tällainen vaikuttajien rypälepommi Suomessa on. Demlan perusti KGB, kuten monet muutkin aatteelliset yhteiskuntapolitiikkaan vaikuttavat järjestöt. Toimittajien parissa on paljon myötämielisyyttä tietynlaiselle anarkismille ja lännenvastaisuudelle, vieläkin. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Hanna Smithin mukaan Venäjä on hybridivaikuttajana Suomen näkökulmasta tietenkin aika keskeinen, koska se kuuluu valtiollisiin toimijoihin, jotka pyrkivät vaikuttamaan epämääräisen kokonaisuuden kautta.

Se ”epämääräinen kokonaisuus” on valitettavasti Suomessa syvällä kulttuurisissa ja jopa metodologisissa rakenteissa. Tässä mielessä Neuvostoliitto teki työnsä kunnolla. Kuka vastustaa kaikenlaista varustautumista? Kuka vastustaa maamme puolustusyhteistyötä Naton jäsenmaiden kanssa? Syvällinen viritys ohjaa väistämättä toimittajia ja kulttuuriväkeä Putinin Venäjän tukijaksi. Eivätkä he edes huomaa sitä. Se joka käskee, huomaa kyllä. Mutta luottaa vanhaan kokemukseensa siitä, että käskijä ei paljastu, vuotaja ei paljastu.

Yhdessä asiassa olen Martin Scheininin kanssa samaa mieltä. Ei ole oikein, jos toimittajat hakataan malliksi kansalle ja vuotaja päästetään poliittisesti kuin koira veräjästä. Pian siis oikeasti mitataan, pääseekö tämä maa kerralla irti siitä taudista, joka sitä on sitkeästi vaivannut. Toivon, että Martin Scheinin haluaa sitä myös.

Eikä sitä vielä tiedä, millä oksalla piru istuu. Hybridiosaamiskeskus on yksin länsimaiden. Suomen Puolustusvoimien tiedustelu taas seuraa kaikkia sotilaallisia toimijoita lähialueillamme.

On vaikea ajatella, että hybridiosaamiskeskus voisi olla maassa, joka on Euroopan maista ollut kaikkein eniten operaatioiden kohteena kylmän sodan aikana ja jossa minkäänlaista puhdistautumista ei tehty. 

Ellei jotain tehdä nyt.

Mutta onko Puolustusvoimien sotilastiedustelu siihen osallistuville Nato-maille myös mielellään "kesytettävä tapaus". Siinäpä kysymys.

Lännestähän ei tule hybridiuhkia? Vaikuttamista? Mitään omia etuja ei siellä ole?

Jaa-a. Luottakaamme oikeusjärjestelmään, vaikka luottamuksemme politiikkaan välillä huojuisi...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Martin Scheinin, todettakoon selvyyden vuoksi, ei ole missään vaiheessa vastustanut täsmällistä ja kattavaa tiedustelulakia. Sen sijaan on hän on vastustanut sitä, että tehtäisiin epämääräinen ja puolivalmis laki kiireellisesti.

Olen samaa mieltä Scheininin kanssa siitä, että määräaikainen poikkeuslaki tarkkarajaisten tiedusteluvaltuuksien säästämiseksi olisi kätevin ratkaisu. Täsmällinen perustuslakivaliokunnalle sopiva tiedustelulaki toki tarvitaan ennen pitkää.

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

"Perustusvaliokunnalle sopiva" on mielenkiintoinen lausahdus. Perustuslakivaliokunta on tärkeä valiokunta ja milloin minkäkin puolueen käsissä. Kun se on ollut Annika Lapintien johdettavana, se on pyytänyt lausunnonantajaksi yleensä nimenomaan Demlan jäsenten (usein kansandemokraattistaustaisten) lausuntoja perustulaillisista asioista. Scheinin on yksi vakiolausuja. Yhteiskuntapolitiikkaan todellakin vaikuttavat aatteellisesti työskentelevät oikeusoppineet.

Demla ja muiden muassa Amnesty International ovat saaneet olla lausunnonantajina lakiesitykselle. Demla haluaa poliittisen parlamentaarisen valtuutetun, jolla on reaaliaikainen yhteys koko tiedustelujärjestelmään ja lakiin ns. whistleblower-suojan ym.

Kovilla panoksilla pelataan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset