*

Väinö Kuukka Maailman menoa liikkuvalla alustalla

Miten oikeuspoliittinen yhdistys ja tiedustelulait juttelevat?

Tietovuodolla ja oikeusjärjestelmässämme olevilla yhteiskunnallisilla ja poliittisilla vaikuttajilla on mielenkiintoinen ideologinen yhteys.

Oikeuspoliittinen Demla ry on omien sanojensa mukaan puolueisiin sitoutumaton yhdistys, jonka tavoitteena on suomalaiseen oikeus- ja yhteiskuntapolitiikkaan vaikuttaminen. Se antoi 23.6. lausunnon tiedustelutoiminnan valvontalainsäädännöstä.

Yhdistys haluaa, että säädetään rajoittamattomat tiedonsaanti- ja tarkastusoikeudet. Tiedonsaannin pitää olla mahdollista myös reaaliaikaisesti, esimerkiksi niin että valtuutetulla on suora pääsy tiedustelussa käytettävään tietojärjestelmään.

Edelleen se ehdottaa whistleblower-suojaa. Se mahdollistuisi siten, että kantelua koskevassa 21 §:ssä mahdollistettaisiin kantelun tekeminen anonyymisti.

Mitä on oikeuspoliittinen yhdistys?

Internetissä keskustellaan usein oikeuspolitiikasta ja usein ihmetellään, että mikä "Demla". 

Sitä ei voi ymmärtää tuntematta historiaa. Demla oli alun perin kansandemokraattiseen liikkeeseen ja kommunistiseen puolueeseen liittynyt aatteellinen yhdistys, jonka tavoitteena oli Suomen oikeus- ja yhteiskuntapolitiikkaan vaikuttaminen. Se on alun perin Neuvostoliiton luomus. Demla oli pitkään IADL:n maatason järjestö. IADL taas oli kansainvälisten poliittisesti vasemmistolaisten juristien järjestö. Se oli aluksi Nürnbergin oikeudenkäynnin jäljiltä syntynyt neuvostoliittolais-ranskalais-englantilainen viritys (josta poiki mm. Rene Cassin / YK:n ihmisoikeuksien julistus), mutta myöhemmin täysin kommunistien peitejärjestö, jota KGB ohjasi. Vielä vuonna 1990 Neuvostoliitto rahoitti sitä 100 000 dollarilla.

IADL:n toiminta on sellaisenaan jo loppunut.

Alkuperäinen Demlan kotimaan perustaja oli kansanrintamaan kuulunut 1949 äkisti yhdistyskartalle ilmestynyt Ihmisoikeuksien liitto, joka perusti säätiön ja sille lakitoimiston. Lakitoimisto oli kumouksellisen toiminnan ja kommunistien poliittisen toiminnan juridinen tukielin.

Sen toiminta oli vaisua, kunnes presidentti Kekkonen nosti sen keskiöön vuonna 1970. Suomen lakimiesliitto oli yllättäen "liian eriarvoinen" jne. Päätettiin, että Suomen Demokraattiset Lakimiehet voisi toimia kansanvaltaisesti ajattelevien lakimiesten yhdyssiteenä. Uudistuskeskusteluun etsittiin mukaan myös yhteiskuntatieteilijöitä ja muita oikeuspolitiikasta kiinnostuneita.

Hyviäkin asioita saatiin aikaan, esimerkiksi vankeinhoidon alalla. Lisäksi yhdistys on toiminut Eristetään Etelä-Afrikka -kampanjassa, Rauhanpuolustajissa, kansalaisvapauksien ja poliittisten oikeuksien loukkauksia Suomessa tutkivassa komissiossa sekä Turkki-projektissa. Oman toimintansa ohella Demla ja demlalaiset ovat vaikuttaneet myös muissa yhdistyksissä. Demla on ollut perustamassa mm. Pakolaisneuvonta ry:n edeltäjää Pakolaisneuvontapistettä vuonna 1988. Demla on ollut myös Naisten Linjan toiminnassa aktiivisesti mukana.

Demla tänään

Vuonna 2017 yhdistyksen tarkoituksena on edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista, toimia oikeusturva-, tasa-arvo- ja ympäristökysymyksiä sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta puolustavien lakimiesten yhdyssiteenä ja pitää yhteyksiä eri kansalaisjärjestöihin.

Kotisivuiltaan yhdistys on riisunut vieraan vallan operatiiviseen taustaan viitttaavan historian pois.

Koska paljon maan ylimpiä oikeusviranomaisia ja yksi entinen presidentti on ollut yhdistyksen jäseninä, voisi sanoa, että hyvin on oikeuspolitiikkaan vaikutettu. Tarja Halonen nimitti mielellään demlalaisia korkeisiin virkoihin.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Hannu Töyri

Suomi on "luukuisa" vankeinhoidostaa, SPR on kommunistien peitejärjestö, Apartheidin lakkuttaminen on ok., mutta missä tilassa EAT on nyt? Eipä tutkinut itä-Euroopan ihmisoikeusrikkomuksia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset