Väinö Kuukka Maailman menoa liikkuvalla alustalla

Pidetään Suomen yhtenäisyydestä huolta

Saamme olla kiitollisia lähihistoriastamme. Elämme hemmottelevia aikoja, jossa kriisit ovat hyttysen ininää verrattuna aikaisempiin kokemuksiin.

Äitini isoisä Erland Saarinen perusti Keuruulle sekä työväenyhdistyksen että suojeluskunnan.

Hän oli koko ikänsä kova työntekijä. Hänen radikaalista tyttärestään Mariasta tuli maan ensimmäinen naiskansanedustaja yksikamariseen eduskuntaan 1907.

Sosialisti Maria Raunio muutti kansanedustajakautensa jälkeen Yhdysvaltoihin ja työskenteli vuoden työväenliikkeen agitaattorina ja Toveritar-lehden toimittajana. Hän otti yliannostuksen morfiinia vuonna 1911.

Hänestä minulla ei ole kuvaa, mutta hän oli 17-vuotiaana Akseli Gallen-Kallelan mallina. Häntä voi katsoa teoksessa Tyttö Keuruun vanhassa kirkossa.

Kuusi vuotta myöhemmin isä-Erland perusti samaan pitäjään suojeluskunnan estämään rauhattomuuksia ja väkivallantekoja. Maria oli jättänyt poliittista uraa luodessaan lapset Kristiina-äidin hoidettavaksi. Erlandin nuorin poika ja Marian vanhimmat pojat kävivät sisällissotansa valkoisten puolella.

Isäni isä oli Tampereella yhtaikaa Erlandin pojan kanssa, mutta he eivät tunteneet toisiaan. Tampereen jälkeen isoisäni meni Viron vapaussotaan vapaaehtoisena. Minulla on kuva tammikuulta 1919. Hän polttelee sikaria Narvassa karvahattu päässä, 20-vuotias poika jo toisessa sodassaan. Jotenkin raaistuneen näköinen. Trotski on juuri päässyt livistämään heidän kynsistään.

Vaari oli puutavarakauppiaan poika, mutta osa Martin Ekströmin ja Hans Kalmin miehistä oli entisiä punakaartilaisia, jotka lähtivät Viroon, koska heillä oli nälkä. Avustustoimikunta antoi ruoan ja maksoi pienen palkan.

He löivät bolševikit ulos Virosta.

Suvulle vuosi 1918 oli veljessota ja vapaussota. He hyväksyivät yhdessä vuodessa sen, mitä 1960-luvun lopulta asti on haluttu uudelleen repiä auki.

Erlandin ja isäni isän toimissa näkyy paralleelina laillisen esivallan kunnioittaminen. Erland ei halunnut vallankumousta, koska agitaattoreina olivat bolševikit. Itse Stalin oli käynyt Suomessa yllyttämässä kapinaan. Hän valehteli, kiihotti ja paisutteli, ihan ilman somea pärjäsi Josef. Isoisäni taas oli Hattulan suojeluskunnan komentajana Mäntsälän kapinan aikaan ja kielsi joukkojaan lähtemästä sinne. Hän oli presidentti Svinhufvudin puolella oikeiston vallankaappausyritystä vastaan.

1939 Suomi joutui Stalinin hyökkäyksen kohteeksi. Molotov sanoi: ”Virolaiset pääsevät Siperiaan junalla mutta suomalaiset menevät sinne kävellen.” Eduard Radzinski väitti 1990-luvulla nähneensä Stalinin arkistossa Stavkan dokumentin, jonka mukaan tarkoitus oli siirtää koko Suomen kansa elinsijoiltaan ja tuhota.

Suomi ei taistellut itsenäisyydestään vaan elämästään.

Talvisodan jälkeen kommunismin uhka pysyi. Molotov pyysi vielä syksyllä 1940 Saksalta vapaita käsiä Suomessa. Suomen geopoliittinen asema on Euroopan kamalin, ja menimme Saksan kainaloon. Englannin Saksalle julistaman merisaarron jälkeen kaikki maamme kauppareitit Saksaa lukuun ottamatta olivat ummessa. Sisämaassa oli puoli miljoonaa Karjalasta paennutta ilman kotiaan. Meidän piti jotenkin selviytyä Stalinista, joka oli ollut Saksan liittolainen ja seuraavaksi liittoutui Yhdysvaltain ja Britannian kanssa.

Lopuksi saksalaisten karaistunut kenttäarmeija piti ajaa pois Lapista. 

Euroopan sotaan osallistuneiden maiden pääkaupungeista kolme jäi miehittämättä. Helsinki, Lontoo ja Moskova. Pienistä maista selviytymisemme on vertaansa vailla kautta maailmanhistorian.

Kolmessa sodassa kaikkien sukujen miehiä kaatui. Lottina työskennelleitä naisia sai surmansa selustaiskuissa ja ilmapommituksissa. 95 000 kaatunutta puolen miljoonan miehen armeijasta. Kaatuneiden luku on yhtä suuri kuin nykyinen maavoimien sodan ajan kokonaismäärä. Pelkästään kadonneiden kivessä on 5000 nimeä.

Kesälomalla näin pienen pitäjän sankarihaudalla neljän veljeksen nimet. Virtolaisesta Karttilan perheestä kaikki pojat menivät. On perheitä, joista meni isä talvisodassa ja poika jatkosodassa. 

Isäni haavoittui kolmesti. Lempaalassa 1943, Sahakylässä kesäkuussa 1944 ja vielä kerran tulivat sirpaleet niskaan Lutikkavaaran kupeella Ilomantsissa elokuussa 1944. Hän oli silloin 20-vuotias kersantti. 1970-luvulla alkoholi teki tehtävänsä, sillä sota ei kaikkien kohdalla allekirjoittanut mitään rauhansopimuksia, vaan jatkoi viimeiseen mieheen.  Eikä hän näistä mitään puhunutkaan. Ehkä olisi pitänyt. Vm1 ja kaksi kertaa Vm2 löytyivät jostain laatikon pohjalta taloa myytäessä.

Isosetäni kaatui komppanianpäällikkönä rajussa Jääkäriprikaatin vastahyökkäyksessä Kuuterselän kylässä samana päivänä kuin isä haavoittui muutaman kilometrin päässä siellä alalohkolla. He eivät tienneet olleensa niin lähekkäin tuona päivänä Kannaksen teräsmyrskyssä.

Muutamissa kymmenissä vuosissa tämä maa nousi ennennäkemättömällä sisulla ja sitkeydellä varteenotettavaksi teolliseksi länsimaaksi. Asemamme on silti edelleen yhtä herkkä kuin se on vuosisatoja ollut.

Miksi Eurooppa? Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun itsenäisyysjuhlassa puhunut kirjailija ja ulkomaantoimittaja Helena Petäistö kertoi olleensa paikalla 1990-luvulla, kun Paavo Lipponen lupasi ranskalaisille Suomen tulevan rahaliittoon. Euroopassa pelästyttiin aika lailla, koska Venäjä oli sekasortoisessa tilassa. Suomi noudatti tarkasti Maastrichtin sopimuksia ja pääsi tietoisella poliittisella hankkeellaan Euroopan ytimeen.

Se oli silloin tärkeä valinta, joka pitää ymmärtää Suomen historiaa vasten.

Jotkut moittivat, koska suomalaiset kunnioittavat sodissa kaatuneita itsenäisyyspäivänä. Pitäisi olla enemmän diskoa. Toivoisin, että he ymmärtävät, miksi tämä tehdään. Se johtuu samasta seikasta, minkä vuoksi meillä oikeasti on edelleen itsenäisyyspäivä, ei pelkkä kansallispäivä. Jopa länsi-integraaio on meille ollut itsenäisyyden teko (tämän vieraan vallan nykyoperatiivit haluavat ensisijaisesti propagandassaan murtaa). Meille olisi voinut käydä monta kertaa huonosti. On ollut monta nais- ja miespolvea estämässä sitä ja ehdottomasti paras tämän maan kamaralle koskaan noussut uhrautui hirvittävän kyynisen maailmansodan aikana, jotta me muut saamme elää.

Pidetään huolta tästä eikä hönöillä. Mikään ei ole ikuista, mutta tilanteen mukaan toimitaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Uskottava kirjoitus lähtee uskottavista kokemuksista.
Kiitos, hyvää Itsenäisyyspäivää.

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Hyvää itsenäisyyspäivää, Jorma.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset