*

Väinö Kuukka Maailman menoa liikkuvalla alustalla

Kiina näkee Afrikan potentiaalin

  • Kiina näkee Afrikan potentiaalin

 

 

 

 

 

 

Zimbabwea pitkään hallinnut kleptokraatti Robert Mugabe erosi saatuaan syytesuojan.

Mediamme tuntee hyvin vähän oikeaa Afrikkaa. Vanhat sillä mantereella pitkään yrittäneet puskasoturit kertovat paljon suoremmin maanosan tilanteesta. Käyn läpi heidän ajatuksiaan. Nämä ajatukset ovat julkisia, henkilöt eivät.

Robet Mugabe ei ole tarinassa tärkeä. ”Bob” on yhtä huonossa kunnossa kuin Kekkonen Islannin matkallaan. Vallan uudelleen järjestelyyn on valmistauduttu. Yksi käsikirjoitus, joka nyt ei toteutunut, on rouva Mugaben G40-ryhmä. Sitä ajettiin kohti valtaa vuosia.

Jokin aika sitten Grace Mugabe potki vastavalitun presidentin Emmerson Mnangagwan puolueestaan.

Grace Mugabesta ei pidetä. Hänet on etsintäkuulutettu Etelä-Afrikassa. Siellä hän hakkasi poikiensa hotellihuoneesta löytämänsä nuoren mallin. Tämä ei ollut ainoa tasapainottomuudesta kertova kohtaus. Oma nuorisojärjestö käänsi selkänsä Gracelle.

Se vaikuttaa, mutta se ei ole oleellista. Ei edes se ole oleellista, että Mnangagwa on nyt presidentti. Hänellä vain sattui olemaan mojoa ja motiivi kaappaukseen.

Oleellista on se, että vallankaappaus alkoi pian Zimbabwen puolustusministerin Kiinan vierailun jälkeen.

 

Afrikkalaisesta kleptokratiasta

 

Läntisissä lehdissä puhutaan ”uudesta toivosta”. Näin Robert Mugabeakin aikanaan kehuttiin. Afrikan unionin diktaattorien paikallinen kaupparinki on saanut välillä hämmästyttävällä tavalla suitsutusta.

Presidentiksi nostettiin Kiinassa koulutettu sissipäällikkö. Hän on Mugaben vanha kaveri Salisburyn vankilasta 1960-luvulta. Lacoste-prikaatien komentaja oli sittemmin vastuussa tuhansista murhista. Se porukka oli jopa Zimbabwen mitalla raaka.

Kiina hänet koulutti ja Kiina on hänen takanaan nyt.

Lyhyesti, ilman seikkaperäistä historiaa: Rouva Mugabe uhkasi eliminoida poliittisen kilpailijansa, valkoisten kiduttaman, kiinalaisten ja egyptiläisten kouluttaman ja Pohjois-Korean tukemia joukkoja komentaneen vanhan sissipäällikön ja Bobin oikean käden. Pian Mnangagwan joukkue otti Kiinan tukemana Zimbabwen hallintaansa. Myös Etelä-Afrikka tukee Mnangagwaa.

Zimbabwen kassa on tyhjä. Bob vaimoineen eli, kuten Afrikan unionin suuruudet elävät. IMF ja YK (rahan ja viljan kuljettaminen) pitivät Mugabet pystyssä.

Mnangagwassa se niin sanottu toivo paremmasta taas kerran on. Mitäpä tässä lottoaisi? Jos armeija ja poliisi eivät saa palkkojaan, se tietää sotaa.

Mahdollisesti IMF auttaa Mnangagwaa ”demokratian edistämiseksi”. Diktaattorien kauppaunionin vakaus lienee tärkeää.

Afrikan unioni itse ei tietenkään pääomita ketään, mutta ”valkoinen mies” korvataan kiinalaisilla.

Afrikassa on potentiaalia. Siellä on raaka-aineita. Kaikkein kauneinta olisi, että siellä verotuloja, öljyverotuloja, mineraalituloja ym. jaettaisiin kansalle kuin Norjassa. Paikallinen tapa on kuitenkin jakaa miljoonat ja miljardit vallassaolijoiden lähipiirille. Sitten pyöräytetään homma alkuun verisellä kumouksella.

Afrikkaan laajentuminen tekee Kiinasta Intian valtameren alueen johtavan suurvallan. Kiina istuu jo nyt monien tärkeiden kauppareittien päällä. Sen matka kaikkien aikojen imperiumiksi on ihailtavan varma.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän TimoTarus kuva
Timo Tarus

Kiina näki Afrikan potentiaalin ja toimi!

Mutta niin toimivat kaikki muutkin federalistit mm. Ranska ja USA. Tekevät suuren luokan bisnestä koko ajan isolla volyymilla.

Ajatellaanpa esim. öljy, malmi ja muuta anekauppaa mitä auringon alla voi toteuttaa.

Elävästi muistelen miten Ranska vei Maliin Keski-Afrikkaan sotajoukkonsa pistämään terroristit kuriin, nämä kun havittelivat kultavarantoja. Varmuudeksi levittivät sinne vielä ebola-epidemian (tutkimuskeskus oli ihan ”kulmilla” ja sieltä ”karkasi” kyseinen virus terroristienkin kiusaksi).

Isäntämaat kontrolloivat edelleen ”entisiä” alusmaitaan ja tarvittaessa tankeilla ja piiskalla jos tilanne sitä vaatii...

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Kyllähän se jatkuu edelleen.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Afrikassa on potentiaalia. Siellä on raaka-aineita. Kaikkein kauneinta olisi, että siellä verotuloja, öljyverotuloja, mineraalituloja ym. jaettaisiin kansalle kuin Norjassa. Paikallinen tapa on kuitenkin jakaa miljoonat ja miljardit vallassaolijoiden lähipiirille. Sitten pyöräytetään homma alkuun verisellä kumouksella."

Sopii toivoa, että Kiinan mukanaolo saa jatkossa jotakin ryhtiä tuohon afrikkalaiseen menoon. Sehän on meille Euroopassa aivan kohtalonkysymys: kumiveneturistien virralle ei tule olemaan ikinä loppua ennen kuin afrikkalaiset saadaan pidetyksi omalla mantereellaan pyörittämässä omaa talouttaan ja nostamassa omaa hyvinvointiaan, eikä lähtemässä etsimään valmiiksi katettuja pöytiä Euroopasta.

Kumma, kuinka Afrikassa opitaan kyllä näpläämään lahjakkaasti älykännyköitä, mutta pillerin ottaminen säännöllisesti joka aamu menee jo liian vaikeaksi. Jos niin pitkälle päästäisiin, että jopa syntyvyyttä välitetään alkaa säännöstelemään vastuullisesti, Afrikallakin voi olla vielä jotakin toivoa.

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Afrikan unionin kehittäminen purkamalla kleptokraattiset hallintomallit olisi se ratkaisu, mutta en siihen näkyyn usko. Nigerian (öljymaa, joka toimittaa noin 14 % Yhdysvaltain tarvitsemasta öljystä!) kantokyky on jo aivan lopussa. Kohta sieltä liikahtaa rajusti.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Afrikan valtiot olivat kolonialismin uhreja, jotka luonnonvarojen kuppaamisen lisäksi joutuivat myös huomattavan väkivallan kohteiksi. Tästä mm Ranska kärsii nykypäivänä terrorismin muodossa.

Kiinalla onkin siksi vaikea tehtävä tasapainotella Afrikassa, koska sekin suurella todennäköisyydellä helposti leimautuu uuskolonialistiksi.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Liitteenä olevan kartan mukaan Somalia ja Somalimaa ovat niitä muutamia harvoja Afrikan maita, joihin Kiina ei investoi. Miksihän?

Kiinan oma tarina nälänhätien ja siirtomaaherrojen riivaamasta köyhästä kehitysmaasta maailmantalouden mahtitekijäksi on ainutlaatuinen, etenkin talouden rakettinousu sen jälkeen, kun markkinatalous otettiin käyttöön sikäläisessä muodossaan.

Kai tällä on pakko olla jotakin tekemistä kulttuuristen tekijöiden kanssa, että "Kiinan ihme" on nostanut elintason Kiinan lisäksi monessa muussakin Aasian maassa, mutta se ei toteudu yhdessäkään Afrikan maassa. Kuka osaa selittää, miksi?

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Afrikan maissa ei toteudu mikään järkevä asia niin kauan kuin koko maanosaa vaivaa abstraktin ajattelun puute.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Mielenkiintoinen ja minulle uusi ajatus. On tietenkin vaikeaa yleistää, mutta esimerkiksi Nelson Mandela ylsi ajattelussaan harvinaiseen kaukonäköisyyteen ja säästi maansa tuhoisimmilta kehityskuluilta vallan vaihtuessa Etelä-Afrikassa.

Missä kaikessa tämä abstraktin ajattelun puute näkyy, ja miten muu maailma voisi sitä opettaa?

Afrikka on ainoa maanosa, jossa väestönkasvu yhä jatkuu hallitsemattomana ja tulee pilaamaan elämisen laatua myös Euroopassa, ellei sille saada stoppia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset