*

Väinö Kuukka Maailman menoa liikkuvalla alustalla

Raamattu on hyvä lukea kaunokirjallisuutena

Hyvä lukutaito avaa niin paljon. Yksi tapa ymmärtää maailmaa on lukea kirjallisuutta ja oivaltaa. Jokin assimilaatioesimerkki avaa ehkä uuden polun myös toisiin kulttuureihin, kukapa tietää...

Kirjallisuushistoriallinen lähestymistapa teokseen, joka on tunnustuksellinen teos, sisältää riskinsä. Maailmaa on kuitenkin helpompi ymmärtää, kun tutustuu uskonnollisiin perusteoksiin. Koska pohjakoulutukseni on kirjallisuustieteilijän, tutkin sitä sepitteenä. Pyydän anteeksi niiltä, jotka eivät sellaista hyväksy.  Tiedän, että teksti on yhden vanhan tulkinnan mukaan jumalallinen ilmoitus. Olen kuitenkin väärä henkilö sellaisten asioiden parissa askartelemaan.

Kyse on yhdestä maailman vaikuttavimmista kirjoista. Se kertoo ihmisten kirjoittamana ihmisen suhteesta Kosmokseen, Jumalaan, maailmaan, kaikkeen jossa elämme. Muitakin tällaisia kosmogonian sisältäviä kulttuurien perusteoksia on.

Raamattu ja Koraani ovat vaikuttavia kirjoja, sanan varsinaisessa merkityksessä. Siksi teen tämän jutun.

 

Ristiriitojen Raamattu

 

Pyhä teksti on kuolevaisten ihmisten kirjoittama legendoja ja mysteereitä sisältävä tarinasikermä mutta myös ohjaileva teksti. Mikä on väärä tulkinta, ja mikä on oikea tulkinta? Tunnustuksellisen on mietittävä, onko Raamatussa neuvoja, jotka ohittavat omat lakimme? Mistä kohdasta pitäisi lukea? Vanhasta vai Uudesta testamentista? Nehän ovat välillä toisiaan tukevia ja välillä toistensa vastakohtia. Jos teosta tarkastelee maailmankirjallisuuden kiistattomana merkkiteoksena, israelilaisena kertomaperinteenä, pääsee hiukan objektiivisemmin tutkimaan tuon hienon teoksen vakavia ristiriitoja.

Siinä, missä Vanha testamentti käskee ottamaan "silmän silmästä", Uusi testamentti ehdottaa "kääntämään toisenkin posken" ja "rakastamaan vihollisia". UT:n pitäisi olla kristinuskon ohjeellinen kaanon, mutta jostain syystä erityisesti vihan, väkivallan ja suvaitsemattomuuden ideoita nykymaailmassa pönkitetään Tanakin, juutalaisuuden pyhän kirjan pohjalta.

Historiallisena henkilönä Jeesus oli vallankumouksellinen puuseppä, joka tuomittiin kuolemaan. Hän seurusteli huorien, varkaiden, sotilaiden ja jo tilastollisen todennäköisyyden valossa usean homoseksualistin kanssa. Täydellinen hippi, oikea rebel tuo alkukristittyjen Jumalan pojaksi mainitsema mies. Hän oli raju ja vahva, kaatoi pöydät ja ajoi markkinaväen ulos temppelistä. Sitä temppua ei uskalla tehdä nykyisin kukaan. Markkinat ovat pyhät, markkinat ovat uskonto.

Uuden testamentin hahmo hyökkää voimallisesti kirjanoppineita vastaan ja poimii Tanakista kaiken sen, mikä vähänkin viittaa lähimmäisenrakkauteen ja laajempaan ymmärrykseen. Hänen mielestään fariseusten tulkinta on syntynyt vain pönkittämään heidän omia etujaan, tärkeilyään ja köyhien alistamista. Jeesus tapetaan, mikä ei yllätä ketään, joka on perillä ihmisyhteisöistä ja siitä tavasta, jolla ne toimivat.

Karismaattisen toisinajattelijan jäljille syntyi uskonnollinen lahko, joita sanotaan kristityiksi. Varhainen Jerusalemin seurakunta muovasi käsityksensä persoonasta, ja siihen perimätietoon on sitten tullut paljon lisiä. Jotkut tarinat lienevät oikeutetusti Jeesuksen, jotkut ihmeteot voi mainiosti jäljittää profeetta Elian päiviin asti. Joka tapauksessa varhaisin suulliset tarinat kirjamuotoon keräillyt oli Markus, Pietarin oppilas, jolla oli myöhemmin erimielisyyksiä Paavalin kristinuskon käsityksen kanssa. Paavali oli piintynyt vanhapoika, johon usein vedottiin, kun haluttiin vaientaa naiset seurakunnissa. Tuohon aikaan ei hevin tultu kaapista.

Kiistoja on riittänyt, mutta se on enemmän historiallinen asia.

 

Vanha testamentti - paimenkansan taruja ja Hesekielin politiikkaa

 

Arvostetun kirjallisuushistorioitsijan Henrik Schückin mukaan Israelin vanhin kertomaperinne on säilynyt hyvin turmeltuina mukailuina. Babylonialaiset, kanaanilaiset ja israelilaiset tarut olivat runsaita. Pieni osa otettiin kaanoniin: voittaneen puolueen kirjoitukset. Niillä tarukronikoilla, jotka edelsivät Mooseksen kirjoja, ei vielä ollut uskonnollista luonnetta.  Pakkosiirtolaisuuden aikana uskonnollisista laeista, kuten Sefer Hattorasta (Mooseksen kirja 12 - 26), tuli ensimmäinen yhdistävä side. Se oli tarkoituksenmukaista.

Pappiskoodeksi on toinen pakkosiirtolaisuuden ajan kirja. Siinä Hesekiel luo uskonnollisen perustan pappisvaltiolle, joka silloin kangasteli hänen puoluelaistensa mielissä. Samaan tapaan syntyi profeettakaanon. Tarut sovitettiin ajan poliittiseen henkeen.

Kanaanilaiset olivat rauhaarakastavia talonpoikia ja paimentolaisia, joilla oli useampia jumalia, joista tärkeimmät olivat El Olam, El Eljon ja El Laharoi. Nämä kolme vilahtavat muuten vieläkin Mooseksen ensimmäisessä kirjassa joissakin raamatunkäännöksissä. Schückin mukaan aivan toisenlaisia olivat israelilaiset, sotaisa rosvoheimo, joka hyökkäsi Kanaaniin autiomaasta noin 1380 eKr. Heidän heimojumalansa Jahve oli alkuaan vulkaaninen vuori- ja myrskyjumala, myöhemmin sodan jumala. Israelilaiset olivat intohimoisia sotureita ja uskonnollisia puoluemiehiä. Kreikkalaisten humaani käsitys vihollisista oli heille vieras. Heidän runoutensa on perusluonteeltaan uskonnollista; babylonialaisten ja kanaanilaisten tarusto taas oli jotain muuta.

Vanhin tunnettu israelilainen runo, Lemekin sotalaulu kuuluu näin: "Minä surmaan miehen haavastani / ja nuorukaisen mustelmastani, / Niin, Kain kostetaan seitsenkertaisesti, / mutta Lemek seitsemänkymmentä kertaa seitsemän kertaa."

Uuden testamentin nasaretilainen toisinajattelija määräsi antamaan anteeksi täsmälleen saman määrän. Hänen täytyi tuntea Lemekin sotalaulu, vanhin runo.

Israelilaiset olivat jakautuneet toisistaan riippumattomiin klaaneihin, samoin olivat kanaanilaiset. Asukkailla oli jatkuvaa kahakointia, sillä kyläyhdyskunnat sijaitsivat toistensa lomassa. Tämän ajan israelilaisten runot ovat kostonhimoisia ja sotaisia. Tarut kertovat taisteluista kanaanilaisia, moabilaisia, ammonilaisia ja uusia tunkeutujia, filistealaisia vastaan. Runoissa Jahve yleensä sotii taivaan joukkojen kärjessä, ja Jahve todella olikin ainoa selväpiirteinen heimojumala alueella.

Varsinainen lakijuutalaisuus alkaa Hesekielistä. Hän esitti pakkosiirtolaisille, että Jerusalem oli kukistunut, koska kansa ei ollut seurannut sääntöjä Jahven palvelussa. Elpyminen riippui nyt täysin lain tarkasta noudattamisesta. Hesekielin uneksima pappisvaltio synnytettiin. 445 eKr Esra ja Nehemia saattoivat viisi Mooseksen kirjaa voimaan Jerusalemissa. Asiasta kiisteltiin valtavasti. Vastustus oli ankaraa.

Kaikki "kerettiläinen" kirjallisuus tuomittiin häviöön. Ensimmäinen opillinen vallankumous juutalaisten parissa orasti juuri 2000 vuotta sitten, mutta se päättyi ristille. Samalla kylvettiin monien barbaarikansojen tulevan pääuskonnon siemen.

 

Usko vai uskonto?

Uskonrauhaa ei saa rikkoa. Minäkään en rikkoisi enkä koskaan pilkkaa kenenkään uskoa. En silti ole vakuuttunut siitä, että uskonnot hyödyttävät maailmaa. Päinvastoin.

Moni uskoo. Kehittyvä ihminen pääsee solipsismistaan ja tajuaa, että maailmankaikkeus, luonto itse, on suuri, suurempi kuin yksilö itse on. Jotkut osaavat tulkita elämän merkkejä uskon kautta ja kutsuvat elämän kantavaa voimaa Jumalaksi. Mutta lakiuskonto on pelkkää ortodoksiaa. Jos meillä ei olisi tätä kristinuskoa, meillä olisi joku toinen. Ja uskontoa tarvitaan oikeasti vain lohduksi kuoleman kaltaisia realiteetteja vastaan.

Ortodoksian vuoksi moni loppujen lopuksi irtautuu kirkosta. Ei sen vuoksi, että kirkko on liian liberaali tai liian tiukkapipoinen - se on kosmeettista. Jos irtipyristelevä omaa elävän uskon, syntyy uusi liike, uusi lahko ja valitettavasti vain uusi kirkko. Jos taas lähtijä ei usko, hän on miettinyt, miksi ihmeessä maksaa kirkollisveroa.

Seurakuntatyö saa paljon aikaan. Kirkon perheneuvonta on tehokkaampi kuin sosiaalivirastojen vastaava, ulkomaanapu tarkempaa ja hyödyllisempää kuin ministeriöiden megakalliit hankkeet. Nämä ovat vain pieniä esimerkkejä. Hyvän unohtaminen on myös tiedon puutetta. Kirkon toimintaa ja tuloksia ei tunneta. Kansalaiset näkevät vain sovittamattomia ristiriitoja ja ikiaikaisia hassuja uhrimenoja nykyaikaisempaan sofistikoituneeseen messukaapuun puettuna.

Kirkko herättää tunteita. Vähän aikaa sitten kirkosta lähdettiin joka kerran, kun Räsänen puhui. Yleensä aivan riippumatta siitä, mitä hän puhui. Hän ei edes ollut missään asemassa puhumaan kirkon suulla. Hän oli ministeri. Irja Askola ja Kari Mäkinen olivat kirkon viroissa ja saivat väkeä sekä karkaamaan että liittymään.

Suurin syy epävarmuuteen johtuu kuitenkin siitä, millainen virkamöhkäle vallankumouksellisten alkukristittyjen laitosjälkeläisestä on tullut. Jos kirkko haluaa olla rikas ja suuri, se ei onnistu enää. Ajan kanssa kirkko puhdistuu kutistuessaan uskovaisten seurakuntayhteisöksi.

Mikä on heidän tulkintansa? Mitä siitä seuraa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

On tärkeää ymmärtää nykyaikana, että ns tieteellinen maailmankatsomus on myös vain yksi uskonto. Tiede eikä ihminen ole kyennyt eikä kykene selittämään mitään ympärillämme pohjia ja perustuksia myöten. Tieteen tuoma edistys tulee havaintojen kautta, jotka mahdollistavat niiden soveltamisen kautta saadut hyödyt. Mutta mitään lopullista ymmärrystä ei tiede ole tuottanut yhdenkään asian osalta. Ongelma on sisäänrakennettu ihmisen vajavaisuuteen aistiemme ja älymme osalta.

Eräät älykkäimmistä tiedeihmisistä ovat tämän ääneen myöntäneetkin. Heissä on kemistejä, biologeja, fyysikoita ja kosmoksen tutkijoita. He usein toteavatkin esimerkiksi hiukkasfysiikasta, että meillä on nyt nämä teoriat ja pian uudet, jotka yleensä täysin kumoavat vanhat.

Fiksuimmat heistä myös tajuavat, ettei maailmaa voi selittää matemaattisesti. Matikka on vain logiikkaan perustuva työkalupakki, jonka mahdollisuudet ovat rajatut kuten vasaralla tai porakoneella. Laskemalla ei selitetä kaikkeuden syntyä tai loppua puhumattakaan sen koosta.

Halusin tässä ilmaista sen, minkä jo muinaiset kreikkalaiset tajusivat koulutettua nykyihmistä paremmin. Meidän käsityksemme todellisuudesta ja tietoisuudesta tulee aina olemaan vakavasti puutteellinen. Maailma jää meille arvoitukseksi ytimeltään eli uskon varaan.

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Viisaita sanoja.

Pidän tieteestä, mutta sitäkään en palvo. Joskus taide menee vielä siitä eteenpäin, mihin tiede on pakotettu luonteensa vuoksi juuttumaan. Siksi suosittelen erityisesti hyviä kirjoja.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Pieni reunahuomautus matematiikasta. Se käsittelee tietoisuudessamme olevien käsitteiden välisiä loogisia suhteita eikä ympäröivää todellisuutta.

Se, että matematiikkaa ylipäätään voidaan käyttää johonkin käytännölliseen, johtunee siitä, että matemaattisten teorioiden pohjalla on joukko aksiomia eli väitteitä, jotka hyväksytään tosiksi ilman että niitä todistetaan, sekä käsitteitä, jotka oletetaan tunnetuiksi ilman, että niitä määritellään.

Se, että kaikkia tosia väitteitä ei voida todistaa loogisesti ja että kaikkia käsitteitä ei voida määritellä turvautumatta kehäpäätelmiin tai -määritelmiin, on helposti todistettavissa filosofisesti. Jätän sen kuitenkin tällä kertaa tekemättä. Olen sen eri kommenteissa kirjoittanut noin 2-4 kertaa viimeisen vuoden aikana, mutta en ole edelleenkään vaivautunut kirjoittamaan siitä omaa blogitekstiä, jonka voisin kätevästi linkittää.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Kirjoita vaan blogia ja anna kommentointioikeus myös. On niitä jopa tätäkin huonompia harrastuksia kuulemma.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Minulle Raamattu on Jumalan Sanaa, jonka jokainen sana on Jumalan inspiroima.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Ja uskot kaikki ne sepustukset siitä opuksesta. Esim Jeesus käveli vetten päällä ja jne jne

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Voimme hyvin uskoa, että hänen kaltaisensa käveli vetten päällä. Miksi ei olisi voinut? Et kai itseäsi tai meitä muita ottanut verrokiksi kyvyssä kävellä laineilla. Ei olla ihan samassa sarjassa, vaikka meillä onkin kohtuullisiin mittoihin kehittynyt ego ja tarve tuoda sitä esille mm blogeissa.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen Vastaus kommenttiin #10

Veikkaan,että siinä on ollut just pinnan alla kiviä, ja loikkinut niillä....

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Matematiikka ei tosiaankaan pysty mittaamaan kaikkea, koska on vain ihmisten keksimä. Se on kaikilla tiedossa, että aistimme on vajavaiset. Mittavälineetkin maksavat jo miljardeja sen selvittämiseksi, mikä teoreettisesti on järkeiltävissä matemaattisesti. Näin ollen, järkemme on vajavainen (evoluutio todistaa) ja stetoskooppimme vielä keksimättä. Uskonnostamme puhumme yhtä vähin tiedoin ja eväin.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Eri tekstien tulkitsemisessa on tärkeää huomioida se konteksti, jossa ne on kirjoitettu: aika, ympäristö, puheena oleva aihe jne.

Yksi käytännön esimerkki, jonka olen kuullut, on vaikkapa se, että kun Uudessa Testamentissa (jos oikein muistan) kielletään avioero, niin motiivina tuossa kiellossa oli naisen taloudellisen aseman turvaaminen, koska tuon ajan ja paikan yhteiskunnassa nainen oli taloudellisesti miehestä riippuvainen.

Nykyisissä länsimaisissa yhteiskunnissa nainen ei enää ole tuolla tavalla miehestä taloudellisesti riippuvainen, ja siksi Raamatun kieltoa avioerosta (jonka katoliset edelleen ottavat puolivakavasti), olisi tulkittava siitä näkökulmasta käsin, edesauttaisiko avioero naisen aseman turvaamista vai ei. Esimerkiksi avioliitossa, jossa mies on väkivaltainen, olisi naisen edun mukaista ottaa ero. Nyky-yhteiskunnassa nainen ei kuolisi viluun eikä nälkään sen takia, että hän ei ole yhdessä miehensä kanssa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset