Väinö Kuukka Maailman menoa liikkuvalla alustalla

Työttömyys sementoidaan ammattioppilaitosten säästöillä

 

Lukekaa tämä Helsingin Sanomien juttu.

Polariteettiongelmat rakentuvat helposti. Koulutettu ihminen voi tehdä jopa 500 hakemusta saadakseen osaamistaan vastaavan työpaikan eikä saa yhtäkään. Toisaalla yrittäjä manaa, kun ei saa ketään töihin.

Tuttava halusi palkata koneistajia. Vapaana olevat osaajat olivat joko jo romuna tai eivät muuten halunneet enää tulla. Hänelle tuli mieleen oppisopimusmenettely läheisen ammattioppilaitoksen kanssa. Tähän ei voitu mennä, koska teoria pitäisi opettaa laitoksessa, jonka opetus oli vanhentunutta. Alalla mennään lujaa eteenpäin ja tietotekniikan ja robotiikan käyttö on lisääntynyt. Työvoimaresursseja ei ole niin paljon, että pelkkään yrityksessä kouluttamiseen olisi aikaa.

Nyt hän on ajatellut kutsua oppilaitoksen väkeä käymään firmassa. Toivottavasti he tulevat.

Ammattioppilaitokset joutuivat kovan säästökuurin eteen, koska hallitus ei ole yhtä kaukokatseinen kuin 1990-luvun laman jälkeiset hallitukset olivat. Silloin päätettiin ottaa rajusti kaikesta muusta mutta säästää koulutus, koska vain sen varaan voitaisiin rakentaa uusi nousu. Se oli se majakka, se toivo.

Nyt ei ole mitään toivoa. Amiksissa ollaan aivan heitteillä ja keskeyttämisprosentti valtava. Sitten ihmetellään, kun nuoria makaa syrjäytymässä ja mietitään kansalaispalkkoja.

Mihin järki katosi? Koulutus ei ole vain yksi valtti vaan se on ainoa valttimme. Tämä koskee muitakin aloja kuin kulloinkin nousussa olevia tieteenaloja. Parhaiten kansakunta panee rahaa pankkiin tukemalla peruskoulutusta, ammattioppilaitoksia ja lukioita.

Säästöpaineessa ammattioppilaitokset säästävät siten, että puhutaan ”kontaktiopetuksesta”, joka on kiertoilmaisu heitteillejätölle. Lähiopetusta se ei ole. Käypä nuori verkossa kurkkaamassa, siinä pleikan pelaamisen ohessa...

Yksityisissä ammattioppilaitoksissa säästötaistelu rajoittuu EK:n ja OAJ:n kädenväännöksi, edunvalvonnaksi. Kyse on vain rahasta, tosiseikoista. Sopeuttamisesta. Nuorelta ei kysytä.

Heiltä edellytetään aikuisen asennetta ja itsenäisyyttä vaikka he ovat lapsia.

Rakennamme pohjan koko kansakunnan konkurssille. Tälle asialle on saatava nopea muutos ja se muutos on aloitettava jo seuraavassa hallituksessa. Emme voi hukata aikaa yhtään. Emme enää heittää yhtään rahaa utopioihin ja haihatteluun ennen koulutusta, emme  ennen kuin tämä asia on kunnossa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Halpatyövoimaa: Työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen= Perustulolla 560e/kk.

E.Ahon (kesk) ennätys II
joulukuussa 1993. Tuolloin työttömiä työnhakijoita oli 536 800.
IS

Sipilän (kesk) ennätys nyt I.
Syyskuun 2017 lopussa työ­ ja elinkeinotoimistoissa oli kaikkiaan 587 700
työnhakijaa.
TEM

Ja kun työpaikkaa vaihtavia on lisäksi niin ketkähän etupäässä ne avoimet työpaikat saa? Oikein. Se joka ei ole työtön eikä pitkäaikaistyötön.

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Tietenkin saa. Onhan se epäilyttävää, kun joku on oikein työttömänä. Siinä on psykologinen perspektiiviharha. Itse asiassa vaihtajien motiivit ovat potentiaalisesti arvoituksellisemmat...

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Tietenkin saa kun ei ole ollut työttömänä. Nyt kun Nokia,Kone,ym sanoo irti tuhansia niin työttömyys ei vähenny yhtään. Nuo on etusijalla kun täytetään paikkoja.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hyvää pohdintaa, kiitos. Koulutus on yksi investoinneista tulevaisuuden kilpailukykyyn ja sen heikentämisellä on kauaskantoiset vaikutukset.

2010-luvun alusta sekä yritysten että julkisen tahon tuotekehitys- ja tutkimuspanostukset ova alentuneet merkittävästi, millä tulee olemaan suuri merkitys 2020-luvun menestykseen. Nyt ollaan oikeastaan hallituksen toimesta tehty samanlaisia lyhytnäköisiä säästötoimia kuin yritykset aiemmin. Karsimalla tuotekehitystä yms saatiin kyllä säästöjä lyhyellä aikavälillä, mutta samaan aikaan joudutaan noidankehään tulevaisuudessa, kun uutta ei synny.

Myös työttömyyden hoitoon pitäisi investoida ja samalla kehittää reaktionopeutta kuvaamaasi tarpeeseen. Nyt toimenpiteitä pohtiville työryhmille on aina sama saate: ei saa aiheuttaa kustannuksia. Joskus pitää investoida, jotta syntyy uusia tehokkaita keinoja.

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

En voisi olla enempää samaa mieltä. Varautuminen pitää tehdä kauemmas ja politiikkaa paljon huomista pitemmälle. Myös koulutuspolitiikkaa.

Ongelma voi olla se, että kovin moni ei ole koulutuksesta kiinnostunut. Meillä taitaa olla 4-5 kansanedustajaa, jotka oikeasti ovat kiinnostuneita koulutuspolitiikasta. Opetusministereiksi on välillä laitettu jotain poliittisen kärjen liepeillä olevia myllääjiä, jotka menevät lobbareiden ansaan ja alkavat muuttaa sitä missä edellinenkin muutos on vielä kesken.

Opetusministerin salkun pitäisi olla himoittu salkku. Siinä tehdään se laiva, jolla mennään tuolla muiden seassa myöhemmin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

"Opetusministerin salkun pitäisi olla himoittu salkku. Siinä tehdään se laiva, jolla mennään tuolla muiden seassa myöhemmin."

Tuo oli kyllä hienosti todettu!! Menee muistiin joskus lainauksena käytettäväksi. :-)

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

"Opetusministerin salkun pitäisi olla himoittu salkku. Siinä tehdään se laiva, jolla mennään tuolla muiden seassa myöhemmin."

Tulee mieleen, että entäpä jos ministerit valittaisiinkin pätevyyden ja osaamisen perusteella vaikkapa virkamiehistä, sen sijaan että heidät valitaan poliitikkojen joukosta? Silloin asiaa hoitaisivat eri alojen ammattilaiset virkavastuulla, eikä sopiviksi katsotut poliitikot ilman minkäänlaista vastuuta.

Koulutus on pienen maan tärkein keino pärjätä maailmalla ja kilpailussa ja siksi siihen tulisi panostaa kaikkein eniten.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"Mihin järki katosi? Koulutus ei ole vain yksi valtti vaan se on ainoa valttimme".
Tuon ymmärtävät kaikki muut paitsi poliitikot. Hallituksen mukaan Suomi ei pärjää osaamisella, vaan halpatyövoimalla.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Aikuisopiskelijana olen todistamassa tätä mielettömyyttä paikan päällä, opettajien pitää osata olla 3-4 paikkassa yhtäaikaa, heillä ei vain yksinkertaisesti riitä aika kaikkeen mitä pitäisi tehdä laadukkaan opetuksen aikaansaamiseksi.

Keskustelin opettajan kanssa joka on jäämässä eläkkeelle, kertoi että tunnit vähenevät viikossa 26 tuntiin nykyisestä 30 tunnista vuodenvaihteen jälkeen, näkyy taas palkassa että opetuksen laadussa.

Koulutuksesta leikkaaminen on samaa kuin hölmöläisten peiton pidennys, leikataan siivu jalkopäästä ja lisätään yläpäähän jotta siellä olisi lämmin.

Sitten mediassa yrittäjät kitisevät ettei löydy työlle tekijää ja jos löytyy niin se ei osaakkaan mitään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset