Väinö Kuukka Maailman menoa liikkuvalla alustalla

Poliitikon henkinen ongelma radikalismin edessä

 

Lyhyestä virsi kaunis. Mitä pitäisi tehdä paperinsa hävittäneelle ja henkilöllisyytensä kätkevälle todennäköisesti aikuiselle miehelle, jolla on kielteinen turvapaikkapäätös ja josta on tullut viranomaisille vinkki ja jonka oudosta käytöksestä on ilmoitettu Pansion vastaanottokeskuksen johdolle ja joka on tehnyt rikoksia toisessa EU-maassa?

Äkkiseltään ajattelisi, että hänet pitää laittaa säilöön. Suomessa Turun terrori-iskun tekijä kuitenkin kävi lukuvuoden 2016-2017 valmistavaa kurssia Puropellon yläkoulussa.

Koska tilanne on tämä, kaikki tarkkailu on hedelmätöntä. Suomen ongelma on lainsäädäntöä syvällisempi. Se on henkinen.

Päivi Nerg on antanut kasvot jo vuodesta 2015 harjoitetulle pakolaispolitiikalle. Hänen mukaansa vartioituun palautuskeskukseen ei ole tarvetta koska hylkäävän päätöksen saaneilla on jo nyt velvollisuus ilmoittautua poliisille. Tämä on uskomaton lausahdus, koska me tiedämme, että 5300 turvapaikanhakijaa on kadonnut. Osa on poistunut maasta. Osa on täällä mutta tuntemattomassa osoitteessa. Joku piuha ei nyt yhdistä.

Kirkko ja monet kansalaiset osallistuvat suojaamiseen ja kätkemiseen. Siitä on tullut uskonnollisen joukkoliikkeen kaltainen ilmiö. Toivon ja uskon, että sen parissa syntyy myös oikeita tuloksia. Ei kukaan Irakissa tai Afganistanissa käynyt pidä näitä maita varsinaisina turvallisuuden kehtoina. Sotapakolaisuus on ongelma.

Eri kysymys on virallisen koneistomme keskinkertaisuus ja hämmennys, mikä näkyi A-Studion keskustelussa. Jussi Halla-Aho säilöisi kielteisen päätöksen saaneet poistamiseen asti, mikä ei yllätä. Li Andersson vastusti ajatusta antamatta omaa ehdotusta. Hän viittasi Nergin lausuntoon keskusten tarpeettomuudesta ja vaarallisuudesta ja puhui peloista. Vanhanen varovasti mainitsi, että palautuskeskusta varmempi riskitapauksissa on kyllä säilöönotto.  Mykkänen ei tiennyt, miten suutaan pitäisi mutta mainitsi, että menetämme jotain ”eurooppalaisuutta”, jos laitamme lähimmäisiä säilöön.  Hänellä ei ollut oikein ehdotuksia, mutta selviytyäkseen keskustelusta hän tarttui poliittiseen liturgiaan ennaltaehkäisemisestä ja selvityksistä.

Jotenkin tuli sellainen ajatus, että mikään ei muutu.

Harmi, sillä meidän itsemme ja jokaisen laillisen maahanmuuttajan ja turvapaikan saavan etu on, että ratkaisemme tämän asian tehokkaasti ja suoraviivaisesti. Tässä tarvittaisiin nyt sisäministeriöön sekä älyä että lujuutta. Sen alaiset jo hoitavat hommansa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset