Väinö Kuukka Maailman menoa liikkuvalla alustalla

Merivoimien hankintojen vastainen hyökkäys käynnissä

Helsingin Sanomat hyökkäsi laivaston hankintoja vastaan (12.7.). Pääkirjoituksen mukaan merivoimat ovat toistamassa 1930-luvun virhettä. Lehti tarkoittaa virheellä panssarilaivojen hankintaa. Sotien jälkeen takalinssistä katsomalla on siis arvioitu, että ne olivat turhat.

Eivät tietenkään olleet. Ei kukaan voinut tietää, mihin vuodenaikaan ja mistä hyökkäys tulisi, jos tulisi. Kesällä 1940 se olisi voinut tulla lahden yli. Yksin Ahvenanmaan demilitarisointi vaati liikkuvat merilinnoitukset, sillä ne suojasivat senkin. Saariryhmän kaappaamisesta olisi tullut todella hankala operaatio.

Loppukeväästä 1944 Väinämöinen suojasi Ahvenanmaata mahdolliselta saksalaisten kaappausyritykseltä (operaatio Tanne West) alkukevään erillisrauhan tunnustelujen jälkeen.

Edelleen luullaan, että vuonna 1927 olisi jotenkin tiedetty, että maahyökkäys alkaa vasten talvea ja että osin kansalaisliikkeen voimin hankituilla laivaston rahoilla olisikin hankittu konepistooleita ja pst-tykkejä.

Puolustusministeriö kirjoitti rauhallisen vastineen.  Ministeriö viittaa puolustuksen kokonaisuuteen ja toteaa, että sodan aikaisen meripuolustuksen ansiosta ­vihollisella ei kuitenkaan ollut toiminnanvapautta laivastojoukoillaan.

Tänään Helsingin Sanomissa oli mielipide, jossa ei olla sen paremmin viime kuin tälläkään vuosituhannella. "Suomen puolustuksen olennainen totuus on edelleen se, että laivaston ja ilmavoimien rooli sodassa on olla sivuraiteella. Puolustus on täysin maavoimien ja niiden tykistöaseiden varassa."

Näin ei ollut ennen eikä nyt. Välillä väitetään, että Suomessa liikaa sohvilla katsellaan jenkkifilmejä, joissa sota on videopeli puolustuskyvyttömiä hitihateja vastaan, mikä johtaisi seksikkään teknologian yliarvostamiseen. Mutta siinähän tapahtumien taustalla on puolustuskyvyttömyys merellä ja ilmassa. Ilman ilmavoimia  ja nykyaikaista ilmatorjuntaa täällä on toisen ilmavoimat ja ilman laivastoa toisen laivasto. Sodankäynnissä on eri tasoja ja mahdollisuuksia. Tukikohtaan tullaan sieltä, mistä pääsee, sieltä missä rako on. Siksi paketti on pidettävä kasassa, siinä ei saa olla löysää.

Paras tukikohta on sellainen, joka täyttää tehtävänsä ampumatta laukaustakaan. Sellaisesta kannattaa maksaa. Se on tie rauhaan niin kauan kuin ihminen ei ole muuttunut, niin kauan kuin ihminen, erityisesti suurvaltaihminen, ei ole lakannut olemasta ahne, pelokas, häikäilemätön ja valmis väkivaltaan taloudellispoliittisista syistä.

Ei Suomi hankinnoillaan osallistu suurvaltapolitiiikkaan kuin varmistamalla, että se pysyy loitolla ja että on liikkumavaraa. Se on Puolustusvoimien tehtävä. Politiikanteko on poliitikkojen hommaa.

Median kommenttiosioissa pyörii trolleja, joiden mukaan Suomella ei ole kriisin tullen mitään mahdollisuuksia, vaan koneet tuhotaan kentille, alukset upotetaan satamiin ja maa vallataan ennen kuin reserviläiset ehtivät edes herätä aamulla. Joku koiranleuka kysyikin, miksi tätä supersalamasotaa on säästelty juuri yksin Suomea varten, kun maailmalla ollaan usein vuosia juntturissa alkeellisemmissakin maissa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Mediassa on arvosteltu merivoimien hanketta täysin aiheellisesti. Miljardin laittamista neljään kelluvaan purkkiin voi pitää naurettavana hankkeena. Miljardin voi sijoittaa järkevämminkin, kuten vetää vessanpöntöstä tai antaa rahat Välimeren yli kulkevan meritaksiliikenteen tukemiseen.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Onneksi Halonen ei huomannut kieltää merimiinoja, Niiden laskemiseen tarvitaan merellä kelluvia "purkkeja". Ilman meripuolustusta Suomen rannikkoa ei pystytä maavoimin puolustamaan.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kiva todeta, että olen tässä asiassa Majurin kanssa samaa mieltä. Suuret alukset ovat erittäin haavoittuvia sekä merellä että satamissa. Vain USA:n kaltainen suurvalta voi jotenkuten suojata aluksiaan, kun niillä on valtava suojaus päällä koko ajan ilmassa, pinnalla ja pinnan alla.

Pienen maan on tarkkaan mietittävä, mitä muuta sillä rahalla voitaisiin hankkia. Suomen kannalta ratkaisevaa on ilma- ja panssaritorjunta.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Jos olisi paljon rahaa voitaisiin hankkia kaikkea mahdollista sotatekniikkaa. Valinta on aina vaikea. Kuvitellaanpa toisenlainen tilanne.

Meillä ei olisi varaa hankkia lentokoneita eikä sotalaivoja. Vihollinen voisi pommittaa ja surmata kymmeniä tuhansia siviilejä. Mutta me voisimme aseistaa koko maan. Kaikilla isänmaallisilla aseet ja panokset kotona, sellainen laki että heti pitää ampua kun vihollinen havaitaan. Itäsuomen kesämökeillä olisi singot valmiina jne.

Venäjä näkisi että se voi tuhota kaupungit ja satoja tuhansia ihmisiä mutta ei pystyisi miehittämään maata. Lähtisikö Putin sellaiseen sotaan?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Kyllä sissitoiminnankin pitää olla organisoitua ja se vaatii harjoittelua. Tarkoitatko "kaikilla isänmaallisilla" suojeluskuntaa?

Suomen puolustuksessa lähdetään kuitenkin siitä, että "uskottava puolustus" toimii ennalta ehkäisevästi, mikä on tietenkin paras ratkaisu. Riittääkö uskottavuuteen pelkästään omat voimat, siitä ollaan montaa mieltä.

Uskottava puolustuksesta päättävät poliitikot. Paltamolainen toimittaja Pentti Sainio kirjoittaa Hesarissa, että siihen eivät poliitikot kykene "kun eduskunnan enemmistön asiantuntemus lepää kenraalien lausuntojen varassa." Siis maanpuolustuksen asiantuntemus!!!

Rikas Ruotsi oli 30-luvulla niin hyvin varustautunut, että pysyi sodan ulkopuolella siitä huolimatta, että oli "kaupallisessa sotilasliitossa" Saksan kanssa.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Ruotsi on maantieteellisesti helvetin vaikea valloittaa, syy ei ollut sen armeijan koossa tai voimassa.

Länsimaat eivät hyökänneet Ruotsiin, koska siinä on Norja ja sen vuoristo edessä. Neukut eivät hyökänneet, koska heillä oli kova tappelu Saksan kanssa päällä ja Suomi oli välissä. Saksa ei hyökännyt, koska heidän oli pitänyt jatkuvasti ylittää merialueita ja jokia, jotka veisivät tuhottomasti resursseja.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

En nyt tiedä mistä muiden kriitikoiden kenkä puristaa, itse olen ihmetellyt mihin tarvitaan noin suuria aluksia, joissa on helikopterivalmius.

Suomellahan on helikoptereita aika vähän ja operointialue pääasiassa maalla ja saaristossa, joten en oikein näe miksi niitä pitäisi saada laivoihin, paitsi jos ajatuksena on osallistuminen kansainvälisiin operaatioihin suurilla merillä. Isot laivat muutenkin soveltuvat paremmin isoille merille, eivät Itämerelle, Suomenlahteen tai saaristoon. Isot laivat ovat isoja kohteita, jotka kulkevat saariston suojassa hankalammin.

Tuosta hankkeesta tulee helposti mieleen, onko se tehty rauhan aikana, kun odotetut konfliktit ovat jossain kaukana maailmalla, Persianlahdella, tms. Mutta nyt on Venäjän uhka taas noussut keskeisimmäksi. Eli olisiko se miljardi paremmin sijoitettu vaikkapa kymmeneen pienempään alukseen, joissa ei olisi turhia helikopteripädejä, jnpp.

Tai johonkin muuhun kuin merivoimiin.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Väinö, olisit voinut hieman perustella kantaasi muutenkin kuin puhumalla historiasta. Maalaisjärjellä ajatellen rannalla suojautuneena toimivat ohjus, tykistö ja muut joukot tuntuvat kyllä paljon pahemmilta vastuksilta kuin muutama laiva avomerellä? Itse satsaisin rahat näihin.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Jukka, eivät ne korvetit koko ajan siellä avomerellä ole ankkurissa. Sopisiko paremmin jos ajattelisi niitä kelluviksi, nopeasti paikkaa vaihtaviksi ohjuslaveteiksi, jotka saariston suojasta pystyvät torjumaan vihollisen rantautumisyritykset jo kauas avomerelle. Singollakin voi vihollisen laivan saada upoksiin mutta ampumaetäisyys on vain muutama sata metriä.

Pitää myös tietää, että merimiinat ovat hyvin tehokas puolustusase mutta niitä ei pysty Busterista laskemaan.

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Jukka, tarkastelin kirjoitusten löyhää argumentaatiota, jossa nimenomaan viitattiin historiaan varsin asiantuntemattomasti. En käsitellyt laivueen teknistaktillista merkitystä. Siitä puolesta kannattanee kysellä meriupseereilta eikä reservin puskajussilta, vaikka historia onkin jonkinlainen laji.

Käyttäjän jukkakleppalahti kuva
Jukka Leppälahti

Matti, tuo kuullostaa jo vakuuttavammalta. Miinoitus on kyllä pystyttävä hoitamaan mutta en oikein tiedä tuosta saariston suojasta... Tuli mieleen kuinka aikoinaan afgaanisissit kurittivat Venäjän ilmavoimia piilosta ampumalla olalta kannettavilla ohjuksilla. Venäjä vetäytyi. Uskoisin, että nykyisin on saatavilla vielä parempia laitteita, joilla rantakallion raosta yltää pitkälle.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Suomen lahden pohjukka on niin pieni lätäkkö, että se sulkeutuisi välittömästi sodan alkaessa. Miksi venäläiset lähtisivät Pohdjanlahdelle maihinnousuun, kun maitse on tilaa yrittää.

Kyllä tämä neljän suuren sotalaivan hankinta vaikuttaa Nato-vetoiselta operaatiolta. Suomi on ollut natompi kuin perinteiset Nato-maat. Näillä hankinnoilla olisi kiva mennä mukaan kansainvälisiin kriiseihin kaukana kotirannoilta.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Tämä neljän hävittäjä luokan aluksien hankinta on vain tarkoitettu nato luokituksen nostoon ja olisivat alistettuja vain Naton tarpeisiin koska suomella ei ole tarvetta aluksille joille mm. todellakin pystyisi laskeutumaan helikoptereilla ...

Alukset vaativat paljon miehistöä ja siten myös resurseita joihin ei ole olemassa osoittaa määrärahoja ...

Nähtävästi kaikkeen muuhun ollaan valmiita panostamaan kuin maavoimiin. Tämäkin kertoo paljon siitä minkä turvaamiseen suomalaisten verorahoja ollaan käyttämässä ...

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Itseäni on mietityttänyt onko Suomessa lainkaan pohdittu suunniteltujen hävittäjä- ja korvettihankintojen (jos niitä sitten puolustukseen tarvitaankaan) korvaamista kattavalla ohjuspuolustuksella. Koska ohjuspuolustusta nimensä mukaisesti ei ole tarkoitettu näytösoperaatioihin ympäri maailmaa se saattaisi olla tehtävässään sekä tehokkaampi että taloudellisesti järkevämpi Suomen oloihin - ja lennokeillakin voi nykyään tehdä yhtä sun toista hävittäjiä korvaavia toimintoja. Mielestäni korvetti- ja torjuntahävittäjähankinta nyt vertautuu ratsuväen mielekkyyteen viime maailmansodissa.

Käyttäjän Veli-MattiPoikela kuva
Veli-Matti Poikela

Suomen Puolustusvoimat on kokoluokaltaan jo sellainen, että kuvailemasi "supersalamasota" on tehokkain ja edullisin toteuttaa hyökkääjälle. Olisi sulaa hulluutta antaa odottaa, että Suomi saisi koottua ja ryhmitettyä joukkonsa ennen hyökkäystä pitkin metsiä ja kaupunkeja, kun sodan voisi voittaa ottamalla haltuun muutama varuskunta, lentokenttä ja asevarikko.

Tällainen skenaario on todennäköinen siinäkin mielessä, että mikäli itämerellä sattuisi jonkinlainen konflikti suurvaltojen kesken niin tuskinpa Venäjä jäisi aikailemaan Suomen isäntämaasopimuksien täytäntöönpanoa vaan hyökkäisi välittömästi. Itseasiassa uskon, että tämä on ainoa realistinen skenaario miksi Suomen kimppuun ikinä edes hyökättäisiin.

"Paras tukikohta on sellainen, joka täyttää tehtävänsä ampumatta laukaustakaan"
-Yllä kuvailemaani taustaa vasten tällainen "tukikohta" olisi mielestäni miljoona rynnäkkökiväärein, räjähtein, sinkojen ja stinger-ohjuksien kanssa varustettua sissiä.
Valitettava tosiasia kun kuitenkin on, että ei Suomen taloudellisilla resursseilla saa oikein muutoin sellaista "tukikohtaa" joka ei ampuisi laukaustakaan.

Pahaksi onneksi tällainen "sissiarmeija" ei ole kovin mediaseksikäs eikä takuulla Nato -yhteensopiva ;)

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Näitä "rynnäri- ja sinkosissejä" on nähty Grpoznyissa, Mosulissa ja monessa muussa paikassa. Kiväärikaliiberisten aseiden tuli aiheuttaa vähiten tappioita raskaasti aseistetulle hyökkääjälle. Groznyissa ja Aleppossa kaupungit yksinkertaisesti pantiin tasaiseksi ilmasta ja suorasuuntauksella. Ainahan voi raknetaa uuden.

Siksi joukkotuotanto ja ajanmukaisesti modattu puolustus on oikea valinta. Sitä voisi tietenkin tukea kehitetyllä kodinturvalla mutta sen varaan ei voi puolustusta rakentaa. se on nyt hoksattu Ruotsissakin, mutta oli nopeampi purkaa kuin pystyttää uudelleen.

Käyttäjän Veli-MattiPoikela kuva
Veli-Matti Poikela

Moderni ja riittävillä resursseilla varustettu sissisodankäynti ei ole mitenkään verrattavissa mihinkään "rynnärisissiin". Esimerkiksi, jos nyt käytetään jo olemassa olevia Puolustusvoimien asejärjestelmiä, niin ryhmät kun varustetaan stinger- ja nlaw -järjestelmin sekä kaukolaukaistavien räjähteiden kera niin tuollaisia sissejä kavahtaa mikä tahansa armeija.

Tähän kun vielä lisätään liikuteltavat heittimistöt ja ohjusjärjestelmät tukemaan näitä sotilaita niin "maaherruus" on käytännössä puolustajalla siitäkin huolimatta, että maa olisi miehitetty.
Miehittäjä joutuisi käytännössä kaivautumaan tukikohtiinsa ja kykenisi liikkumaan vain hyvin raskaasti aseistetuissa saattueissa ja silti kärsisi kovia tappioita.

Mitään "rintamalinjaa" yksittäiseen kaupunkiin ei ole edes tarpeellista yrittää.
Asiaa ehkä auttaa hahmottamaan se, että Suomessa on 311 kuntaa ja edes pienimmän kunnan täydelliseen hallitsemiseen ei riitä tuhannen miehittäjän tukikohta. Yksikään valtio ei pystyisi rahoittamaan tuon kaltaista sotaa kovin kauan.

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka Vastaus kommenttiin #17

Ja miehitetyssä maassa kaikkia näitä kyliä tuettaisiin jollain ihmeellisellä tavalla keskitetyllä raskaalla epäsuoralla tulella eli kuitenkin operatiivisia joukkoja on ja niillä siis liikkumiskyky? Pikkutukikohdat odottelisivat passiivisena ja stabiilina saartamistaan ja tuhoamistaan sarjassa erillistaisteluja yhdessä perheittensä kanssa, jotka pyörivät jaloissa?

Epäilenpä, että nykymalli, jossa on operatiiviset, alueelliset ja paikalliset keskitetyssä johdossa ja puolustuksella syvyyttä, on valovuoden parempi malli kuin tämä kiinnostava sissistrategia. Mutta nyt olemme jo kaukana laivoista. Hyvää jatkoa.

Käyttäjän Veli-MattiPoikela kuva
Veli-Matti Poikela Vastaus kommenttiin #18

Ei tietenkään tuettaisi vaan tällaisten joukkojen perimmäinen tarkoitus on aiheuttaa miehittäjien tukikohtiin ja saattueisiin raskaita tappioita, ja tehdä miehittäjien operointi Suomessa mahdollisimman vaikeaksi ja ennen kaikkea mahdollisimman kalliiksi.

Parastahan tietysti olisi, että maan koskemattomuus kyettäisiin turvaamaan, mutta kun se ei ole taloudellisten resurssien puolesta mitenkään mahdollista, niin mitä järkeä on ostaa muutama hassu maali miljardeilla euroilla, kun samalla rahalla saisi paljon tuhoisampia järjestelmiä.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Realistisesti ajatellen suurvalta pystyy aina halutessaan valloittamaan Suomen, joten puolustusvoimien tehtävä on tehdä se niin kalliiksi, että valloittaja harkitsee kaksikin kertaa sen kannattavuutta. Jos puolustus keskitetään muutamaan yksikköön, niin aika vähällä vaivalla saadaan suurin osa puolustuksesta tuhottua. Tositilanteessa muutaman päivän kuluessa suurin osa lentokoneista olisi pudotettu tai korjattavana, kentät tuhottu ja 1-2 taistelualusta upotettu eli ainakin puolet puolustusvoimista olisi tuhottu. Sen sijaan hajautettujen taisteluyksiköiden tuhoaminen tässä mitassa on käytännössä mahdotonta ja ne voivat jatkaa taistelua vielä pitkään.

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Samaa mieltä hajauttamisesta. Juuri siksi organisaatiorakenne on porrastettu ja myös osittain alueellistettu ja paikallistettu. Kaikkialla - siis aivan kaikkialla - sodassa pärjätään raskailla aseilla ja teknologialla.

Eihän pieni maa mitenkään suurvaltaa vastaan yksin voisi pitempään pärjätä, mutta hinnan voi tehdä liian suureksi. Valitettavasti vanhan ajan peltikypäräiset hirviprikaatit tai mikään sinkosissikylä ei ole ammattilaiselle edes pelote.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset