Väinö Kuukka Maailman menoa liikkuvalla alustalla

Miten Helsinki selättää tulevaisuudessa häämöttävän massatyöttömyyden?

Helsingin Sanomien pääkirjoitus (3.7.) sivusi kaupungin väestösuhteen muutosta. Helsingissä asui vuodenvaihteessa noin 635 000 ihmistä, ­lähes 7 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Helsinkiin muutti siis viime vuonna joka päivä keskimäärin parikymmentä ihmistä. Väestö kasvoi määrällä, joka on suurempi kuin useimpien Suomen kuntien asukasluku.

Pääkirjoitus näki Helsingin tulevaisuuden myönteisenä. Helsinki ei ukkoudu.

Jotta Helsingin tulevaisuus ei ole aivan toisenlainen, sen on kuitenkin kyettävä voittamaan yksi asia ja verraten nopeasti. Uusien muuttajien työttömyys on saatava muutetuksi työllisyydeksi, tai sitten tukia on leikattava rajusti. Yhtälö on aivan liian vahingollinen eikä tämä ole mielipide, vaan aritmetiikkaa. Työ on saatava kotoutumiseen mukaan.

Helsingin kaupungin tietokeskus julkaisi tutkija Aino Hiekkavuon raportin Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2016. Tutkimuksessa todettiin muiden muassa ulkomaan kansalaisten työttömyysaste, joka mittausajankohtana vuonna 2014 Helsingissä oli 26,1 prosenttia. Suomalaistaustaisten työttömyysaste oli 9,6%. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten työttömyysluku oli 18,6% eli kaksinkertainen mutta vain hiukan huonompi kuin Virossa syntyneiden työttömyys. Kaiken kaikiaan länsieurooppalaiset pääsivät työn syrjään siinä missä suomalaistaustaisetkin.

Erityisen vaikeaa työllistyminen oli pohjoisafrikkalaisille (työttömyysaste 40%) ja Lähi-Idän maista tulleille (40,7% ).  Kaksi maata profiloitui aivan erityisen haastavina. Vuonna 2014-2015 somalien työttömyysaste oli 54,6% ja irakilaisten oli 61,2%. On tutkittava, miksi näin on ja tehtävä kaikki mahdolliset toimenpiteet heidän työllistymisensä mahdollistamiseksi ja näiden ihmisten auttamiseksi.

Ulkomaalaistaustaisia helsinkiläisiä oli vuoden 2016 alussa 89 878 eli 14,3 prosenttia kaupungin väestöstä. Heistä 83 prosenttia oli syntynyt ulkomailla ja 17 prosenttia Suomessa. Ulkomaalaistaustaisista hieman yli puolet oli eurooppalaistaustaisia, lähes neljännes aasialais- ja lähes viidennes afrikkalaistaustaisia. 2000-luvulla ulkomaalaistaustaisten määrä Helsingissä on kasvanut lähes 58 000 hengellä.

Vuoteen 2030 mennessä vieraskielisen väestön ennustetaan kasvavan 164 000 – 170 000 henkeen, mikä olisi noin 23 prosenttia koko väestöstä. Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvien arvioidaan nousevan suurimmaksi kieliryhmäksi.

Helsingissä oli vuoden 2015 aikana yhteensä 46 496 toimeentulotukea saanutta kotitaloutta (pl. kotoutumistuki ja vastaanottoraha), joista 11 625 taloudessa tuen hakijan äidinkieleksi oli merkitty jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Kasvua edellisvuodesta oli 7 prosenttia. 

Mikäli työttömyyden suhdeluvut pysyvät samoina ja lähtömaat ovat etupäässä Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan maita, 15 vuoden kuluttua meillä on noin 90 000 ulkomaalaistaustaista perhettä toimeentulotuen piirissä ja suomalaistaustaiset päälle. Mikäli mikään ei muutu.

Ei ole mahdollista odottaa sitä viittätoista vuotta alkamatta voimallisesti muuttamaan irakilaisten ja somalien valtavaa työttömyyslukua. Asialla on suuret vaikutukset maahanmuuttajien hyvinvointiin ja koko Helsingin talouteen. On tutkittava sosiologisesti, mistä poikkeavan huono työllisyys johtuu, ja sen jälkeen aloitettava ohjelma, joka toimii.

Koska muuten, toisin kuin Helsingin Sanomat näki, tulevaisuus ei näytä hyvältä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

"On tutkittava, miksi näin on ja tehtävä kaikki mahdolliset toimenpiteet heidän työllistymisensä mahdollistamiseksi ja näiden ihmisten auttamiseksi."

Ehkä he voisivat tehdä itse jotain.

Työttömien määrä ei sinällään ole ongelma jos elintaso, ts. kustannus henkeä kohti, laskee vastaavasti. Viime kädessä sitten palataan taas asuntoloihin ja kunnan jauhoihin...

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Kotoutumis- ja syrjäytymisasioissa keskeinen ongelma on toimettomuus.

Länsimaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa valtio takaa perustoimeentulon erilaisten sosiaalitukien kautta, minkä vuoksi kenenkään ei ole pakko työllistyä pystyäkseen ruokkimaan itsensä. Työn ulkopuolelle jääneillä (tai jättäytyneillä) on siten runsaasti aikaa ja energiaa suunnata muihin aktiviteetteihin kuin päivittäisen elannon varmistamiseen. Toimettomuus tuokin mukanaan kateuden, osattomuuden, toivottomuuden tms tunteita, jotka joillakin yksilöillä kanavoituvat tuhoamisen tahdoksi.

Hieman kärjistäen: Yhteiskunnissa joissa sosiaaliturva on heikko, jokainen joutuu päivittäin ponnistelemaan päivittäisen elantonsa eteen. Siellä ääriajattelulle ei jää yksinkertaisesti aikaa, koska elämän perustarpeiden tyydyttäminen täyttää päivän.

Hirvittää ajatella miten robotisaation tuoma joutilaisuus kanavoituu...

Juhani Vehmaskangas

"Erityisen vaikeaa työllistyminen oli pohjoisafrikkalaisille (työttömyysaste 40%) ja Lähi-Idän maista tulleille (40,7% ). Kaksi maata profiloitui aivan erityisen haastavina. Vuonna 2014-2015 somalien työttömyysaste oli 54,6% ja irakilaisten oli 61,2%. On tutkittava, miksi näin on ja tehtävä kaikki mahdolliset toimenpiteet heidän työllistymisensä mahdollistamiseksi ja näiden ihmisten auttamiseksi."

Noita lukuja pitäisi alkaa hieman suhteuttamaan. Pitäisi ottaa huomioon kuinka pitkään ko. työntekijät ovat maassa asuneet. En pidän sitä paljona jos pari-kolme vuotta maassa asuneista on 50% työttöminä mutta se on paljon jos 40 vuotta maassa asuneista 20% on työttöminä.

Yksi keino hillitä Helsingin muuttovoittoa olisi muuttovoiton verottaminen. Toinen keino olisi säätää sosiaalituet samansuuruisiksi kautta maan. Silloin jokaisella köyhälläkin olisi todellinen mahdollisuus valita asuinpaikkansa vapaasti (moni väittää vastaan?) ja se toisi kasvua ja kulutuskysyntää, varmasti muutakin kysyntää, muuttotappiokuntiin.

Aiemminhan mm. toimeentulotuen perusosa oli pk-seudulla korkeampi. Ei ole enää. Sama linja vaan sosiaalitukiin yleensäkin, kuten mm. asumistukeen ja asumiskuluihin myönnettävään tt-tukeen.

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Jostain syystä näissä on selviä eroja, mutta se syy voi olla rakenteellinen (miten kotoutetaan). Somalien työllistymisaste on vain 19%, kun taas esim. kenialaisilla ja nepalilaisilla se taas ylittää kantaväestön ollen koko maassakin yli 60%. Jotain on voimakkaasti eri tavalla.

En tiedä, mistä tämä kaikki johtuu, mutta tuo matematiikka, siis 170 000 maahanmuuttajahelsinkiläistä vuoteen 2030 mennessä, vaatii toimia.

Keinoja on monia ja se ikävin kaikista on leikkuri. Asumislisän määrä on 80 prosenttia "hyväksyttävistä asumismenoista". Tällähän ay-liikekin tienaa VVO:n kautta. Tiukennetaanko sitten hyväksyttävyyden kriteerejä?

Helsingissä on nyt 41 000 työtöntä (osapuilleen sama luku saa toimeentulotukea) ja 636 576 asukasta. Ennusteen mukaan vuonna 2030 meillä on 850 000 asukkaan kaupunki, jossa on samoilla standardeilla vähintään 100 000 työtöntä ja toimeentulotuen saajaa.

Riittääkö muskelimme silloin siihen, että toisten käsi on toisten taskulla? Vastaus on jyrkkä ei. Tämä voi olla joidenkin puolueiden vaikea nielaista. Toiset taas hyväksyvät sen mielellään, koska matka oikeaan halpatyövoimaan alkoi justiinsa.

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Yhdysvalloissa Helsingin kokoinen kaupunki on Detroit. Kerran se oli Yhdysvaltain vaurain. Siellä työttömyys kolminkertaistui nopeasti, ja se joutui vakaviin vaikeuksiin ja konkurssiin yhdessä vuosikymmenessä. Vaikka syyt ovat aina erilaiset ja yhteiskunnat erilaisia, lopputulos on rajusta työttömyyskehityksestä aina onneton. Millä rahalla peruspalvelut hoidetaan?

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Blogisti tuo esille erittäin tärkeän asian. ”Pohjolan valkea kaupunki” on saamassa kaiken aikaa uusia ”värisävyjä” ja tätä kehitystä ei pysäytä enää mikään. Pankit luovat rahaa tyhjästä ja tällä ”enter-rahalla” rakennetaan kaiken aikaa uusia asuntoja tulijoille. Se tietää varmaa vuokratuloa sijoittajille. Maksaja on tavallinen veronmaksaja loppupeleissä.
Mitä tulee edessä olevaan massatyöttömyyteen, niin sitä tuskin pysäyttää enää mikään. Pääkaupungin katukuvasta päätellen ”viidakkolennätin” toimii ja tulijoita riittää.

Toimituksen poiminnat