Väinö Kuukka Maailman menoa liikkuvalla alustalla

Mauno Koiviston suuri tehtävä

Tieto Mauno Koiviston kuolemasta kosketti. Hänen suuri tehtävänsä oli palauttaa maa parlamentarismiin. Kiitos siitä. Se oli tärkeä siirtymävaihe, jossa rauhallisuus ja viisaus oli välttämätöntä.

Vuonna 1973 demokratialle annnettu kuolinisku ei ollutkaan lopullinen. Muistan, miten äitini voihkaisi, kun kommunistien Kalevi Kivistö onnitteli vastavalittua maan isäntää sanomalla toveri presidentti. Muori luuli, että nyt joudumme sosialismin kurimukseen. Pääsimmekin piirun länteen aitona pohjoismaisena hyvinvointivaltiona, jossa lehdistön- ja sananvapaus alkoi pikkuhiljaa myös merkitä jotain muuta kuin Atlantin takaista haihatusta.

Lehdet ovat tänään täynnä juttuja ja muistokirjoituksia. En koskaan Koivistoa tavannut. Hänen päiväkäskyllään minun saapumiseräni kokelaat ylennettiin upseereiksi. Sotilaspassiin kirjuri oli kieli poskessa kirjoittanut että Tas.Pres I/85. Tosin niinhän sitä sanotaan, että kana ei ole lintu eikä vänrikki upseeri. Halonen ylensi luutnantiksi. Suhteeni presidentteihin on ollut vain etäinen suhde ylipäällikköön, joista kumpikaan ei ole tiennyt minun olevan edes olemassa, mutta suhde kumminkin. Kansalaisen suhde.

Paljon olen demareita haukkunut mutta Manulla oli vielä asevelisosialistin leveä ja karhea tassu, jolla pallo mäjähti oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan kenttään. Monessa erittäin tärkeässä asiassa. Silti hän ei keulinut. Matala profiili ei näy maastossa mutta sen omistaja näkee koko alan.

Tänään en arvostele ketään. Suomalainen on hyvä puristamaan nyrkkiä taskussa ja etsimään virheitä. Niin minäkin. Meillä on aina ollut juuri sopiva presidentti siihen kohtaan, missä juuri hän on joutunut olemaan. Tänä päivänäkin. Se on ollut ankarasti kuritetun ja monenlaista raakaa Pohjan ja idän tuulta kestäneen kansan suuri siunaus. Aikanaan mietin, miksi Koivisto ei hamunnut Karjalaa Jeltsiniltä. Vuonna 2014 kun Krim kaapattiin ja Venäjä astui myös Itä-Ukrainaan, muistan ajatelleeni, että Koivistoa pitäisi sittenkin polvillaan kiittää.

Kahdeksalta käyn nostamassa taloyhtiömme tankoon Suomen tasavallan lipun ylös, minkä jälkeen lasken sen kolmanneksen tangon mittaa alas siten, että lipun alareuna asettuu salon puoliväliin.

Hyvää yötä, herra presidentti.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän amgs kuva

Kiitos sanoistasi ja ohjeista!Kohta menemme mekin lipputangon luokse.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset