Väinö Kuukka Maailman menoa liikkuvalla alustalla

Työehtosopimusten yleissitovuus rikkoo perustuslakia?

 

Suomalaisena erikoisuutena voidaan perustuslain säätämisjärjestyksessä säätää myös sellaisia lakeja, jotka eivät muuta perustuslain sanamuotoa, mutta merkitsevät poikkeamista jostakin perustuslain säännöksestä. Siitä, onko jokin lakiesitys perustuslain mukainen vai edellyttääkö se perustuslain säätämisjärjestystä, päättää perustuslakivaliokunta yksinkertaisella enemmistöllä.

 

Oppositio on noussut takajaloilleen. Sipilän hallitus ei hoksannut, että turvapaikanhakijoiden työttömyysturva on perustuslaillinen ihmisoikeus, joka Suomessa kuuluu kaikille maailman kansalaisille, ei siis vain EU-kansalaisille. Tämän tulkinnan junaili Annika Lapintie (Vas.), joka on perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja. Oikeusoppineiden määrä on niin suuri, että valiokunta voi kutsua sopivat lausunnonantajat tulkitsemaan perustuslakia kuten haluavat, ja Suomessa perusoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille, eivät vain suomalaisille. Työttömyysturva on siis tällainen perusoikeus.

Periaatteessa koko Bangladesh (180 miljoonaa ihmistä) voisi muuttaa väkisin tänne työttömäksi. Ehkä se tekeekin niin, jahka meren pinta nousee tarpeeksi.

Totta kai hallituksella on oikeus miettiä lakeja. Suomalaisena erikoisuutena voidaan perustuslain säätämisjärjestyksessä nimittäin säätää myös sellaisia lakeja, jotka eivät muuta perustuslain sanamuotoa, mutta merkitsevät poikkeamista jostakin perustuslain säännöksestä. Siitä, onko jokin lakiesitys perustuslain mukainen vai edellyttääkö se perustuslain säätämisjärjestystä, päättää perustuslakivaliokunta yksinkertaisella enemmistöllä. Niinpä valiokuntakäsittelyn jälkeen hallitus veti lain pois, ihan normaalisti.

Lakiesitysten tekeminen on ongelma, jos laki ei sovi oppositiolle.

Tarja Halosen nimittämältä oikeuskansleri Jonkalta saatiin puristettua lausunto, että tällä hallituksella on valmistelussaan huomattavia ongelmia perustuslain kanssa. Oikeuskansleri oli ennen nykyistä virkaansa Juhantalo-jutun apulaissyyttäjänä ja selvitteli myöhemmin vaalirahajupakkaa sekä Vanhasen ja Nuorisosäätiön hämäriä yhteyksiä. Mitä Suomen Keskustaan tulee, Jonkka ei olekaan aikaisemmin joutunut miettimään niinkään perustuslakia vaan rikoslakia.

Suurin ongelma on siinä, että meillä ei ole perustuslakituomioistuinta vaan valiokunta, jonka koostumus riippuu poliittisista voimasuhteista. Riippumaton tuomioistuin ehkä vähentäisi niin sipilöintiä kuin perustuslailla keinotteluakin.

Perustuslakiprofessoreita on marssitettu esiin puhtaasti oppositiopolitiikan vuoksi.

Mitäs muita perustuslaillisia ongelmia on? Suomessa näitä voisivat olla työehtosopimusten yleissitovuus (perustuslaissa turvatut vapausoikeudet), ylioppilaskuntien pakkojäsenyys (yhdistysvapaus) ja sotilaiden sanan- ja esiintymisvapauden rajoittaminen (oikeus rynniä virkapuvussa mielenosoituksissa ja soittaa poliittista suuta, esimerkiksi Naton puolesta). Ehkä valiokunnan pitäisi puuttua näihin epäkohtiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

''Työehtosopimusten yleissitovuus rikkoo perustuslakia?''

Suomi kuuluu kulttuurillisesti itäblokkiin ja kaikkea voidaan tulkita.

Suomi rikkoo eniten EU -säädöksiä kaikista jäsenmaista.

Siten Suomea ei voi pitää länsimaisena demokratiana. Esim. Verottajalla on täysi mielivalta päättää yksipuolisesti veroista.

Niko Sillanpää

Miesten yleinen asevelvollisuus rikkoo perustuslakia (yhdenvertaisuus).

Jokainen verojen korotus rikkoo perustuslakia (yksityisen omaisuuden suoja).

Jne. Jne.

Tätä tulkinnallista perustuslakileikkiä voi pelata halutessaan loputtomiin. Leikin jatkot "perustuslakiblogissa".

Perustuslakituomioistuin ei missään tilanteessa tulisi olemaan "riippumaton", vaan yksi poliittinen elin (koska nimitykset olisivat poliittisia väistämättä) ja vallan käyttäjä lisää. Suomeen ei tällaista tarvita, koska Suomen perustuslaki on muutettavissa eikä vain lisättävissä, josta jälkimmäisestä järjestelystä seuraa jatkuva tulkinnan tarve.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Haluaisitko selventää väitettäsi, että "turvapaikanhakijoiden työttömyysturva on perustuslaillinen ihmisoikeus". Luulin että turvapaikanhakijoille maksetaan alempaa vastaanottorahaa. Onko tämän suhteen tehty joku muutos, vai kompastelitko vain terminologian kanssa?

Käyttäjän VinKuukka kuva
Väinö Kuukka

Viittaan esitykseen, jota hallitus valmisteli mutta joutui perumaan perustuslakivaliokunnan linjauksen vuoksi. Esitys koski työttömyysturvaa. Oleskeluluvan Suomesta saaneet eivät olisi saaneet ensi vuoden alusta lähtien enää työmarkkinatukea, vaan erityistä kotoutumistukea. Se olisi ollut tasoltaan 90 prosenttia suomalaisen työttömän peruspäivärahasta. Tarkoitus oli vähentää Suomen houkuttelevuutta.

Tekstini tarkoitus on havainnollistaa perustuslain yleismaailmallisuus ja tulkinnanvaraisuus eikä lainkaan keskittyä ulkomaalaisten oikeuksiin. Miltei mitä tahansa voisi perustella perustuslailla. Varmasti myös sitä, että vastaanottoraha on 30% pienempi kuin Suomen kansalaisten vähimmäistoimeentulotuki.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Jotta voi paremmin arvioida sitä, mikä on perustuslain mukaista ja mikä perustuslain vastaista, ei riitä pelkkä perustuslain sisältöä koskevien mielikuvien, kuten vapauksien, pyörittäminen vaan pitää katsoa itse perustuslain (731/1999) tekstiä, joka löytyy Finlexistä.

Asevelvollisuuden osalta havaitaan, että perustuslaissa on säädetty ihmisten vapaudelle poikkeuksia sekä 9 § 2. momentissa että 12. luvussa. Ammatillinen yhdistymisvapaus on turvattu myös erikseen 13 § 2. momentissa ja saman pykälän 3. momentti mahdollistaa yhdistymisvapautta koskevien tarkempien määräysten säätämisen lailla. Perustuslain 18 §:ssä määrätään vielä erikseen, että julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta, mikä riittänee perusteeksi myös yleissitovuuden säätämiseksi tavallisella lailla. Monet eivät miellä sitä, että työsuhteilla on Suomen lainsäädännössä erityisluonne eikä sitä koske tavanomaisen väljät henkilökohtaiset sopimusvapaudet.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Valistaisitko, kun ei itselleni lukemalla selvinnyt, mikä perustuslain 9 § 2 momentissa tai 12. luvussa oikeuttaa asevelvollisuuden määräämisen vain miehille? Voit toki viitata halutessasi myös asevelvollisuuslakiin, jos siellä mielestäsi käy ilmi mikä on se hyväksyttävä peruste, jolla osa maanpuolustusvelvollisista asetetaan eri asemaan sukupuolen perusteella. Voiko sellaista perustetta edes olla, kun naisille kuitenkin sallitaan vapaaehtoinen asepalvelus?

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Yhditysvapauteen kuuluu myös olla oikeus kuulumatta yhdistykseen ja siten olla alisteinen sen päätöksille. Nykyisessä työmarkkinajärjestelmässä yhdistymis- ja sopimusvapaus ei toteudu niiden henkilöiden ja yritysten osalta, jotka eivät halua korporaatioihin kuulua. Yleissitovuudelle ei löydy oikeudellista perustetta. Yleissitovuus on puhtaasti ideologinen valinta, joka monen oikeusoppineen mielestä ongelmallinen perustuslain näkökulmasta. Näitä on mm. työoikeuden professori Seppo Koskinen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset